maanantai 27. toukokuuta 2013

Vanhan talon korjaaminen


On sanonta, että kun ostaa vanhan talon, niin pitää malttaa asua jonkin aikaa, ennen kuin aloittaa remonttihommat. Toki tiedän tunteen, kun pitäisi äkkiä saada talo edustavaan kuntoon.

Minunkin lapset elivät lapsuuden remontin keskellä, sillä sen verran usein tuli muutettua asuinpaikkaa.

Ensin pidettiin kortteeria Joensuussa erään omakotitalon yläkerrassa. Meille syntyi lapsi ja alakerrassa oli sen verran voimakkaita vuokraisännän ja hänen poikansa välisiä ristiriitoja, että päätettiin muuttaa pois.

Ostettiin Kontiolahdesta rivitalohuoneisto. Oli se ihanaa aikaa, mutta aina vaan piti päästä isompaan asuntoon. No, syntyihän näitä lapsukaisiakin kolme, mutta tuskinpa olisi tarvinnut ostaa asuinneliöitä ihan kolmeasataa. Suvussa lienee peritty tuo tilan tarpeeseen vaikuttava geeni. En ole katunut mitään muuttoa, vaikka joka kerta olen asunnon laittanut kuntoon sisustuksen osalta.

Tämä viimeinen on kuitenkin paras, sillä pihapiiri ja oma rauha on kullan arvoisia asumisviihtyvyyden kannalta.

Olen tullut siihen tulokseen vanhojen huonekalujen ja talojen kunnostuksessa, että niitä tarkkailessa pitää tulla sellainen tunne että on siirtynyt siihen aikaan, kun ne on valmistettu.

Tunnen hyvin ristiriitaisen tunteen, kun tulen vanhaan taloon jossa on laminaattilattiat tai puukuvioitu muovimatto. Minun lapsuudessa olisi sanottu, että " se on kuin hajuvesi lihapullassa". Tämä sanonta kuvasi asioita, jotka eivät sopineet yhteen.

Ristiriitaisuuden tunne tulee muutamassa sekunnissa, jos talon ikä ja siellä olevat materiaalit, tai käytetyt tekniikat eivät ole talon hengen mukaisia.

En nyt tarkoita, että talon nykyaikaisuudesta pitäisi tinkiä, mutta maalien sävyt, tapettien kuosit ja muut materiaalit tulisi valita talon ikään sopivaksi. Ei vanhaan talon kattomateriaaliksi sovi esim. MDF- sisustuspaneeli tai välioveksi kevyt sileäksi ruiskumaalattu, kovalevystä prässätty kulissiovi.

Katto on oltava puupaneelia, jos se on sellaista ennen ollut. Masiivipuusta tehtyjen peiliovien tilalle ei missään nimessä tule valita em. "piraattiovia", jos halutaan säilyttää perinnetalon aito tunne.

Ennen oli hieno taito rakentaa julkisivuun komeat vuorilaudat ikkunoiden ympärille. Olen ihaillen katsellut niitä moniuloitteisia kruunuja, jotka ovat hyvin tasapainoisen näköisiä ja esteettiseti komeita luomuksia ikkunapuitteiden päällä. Vaikka talot olivat vaatimattomia, niin vuorilaudoilla oli saatu todella näyttävä kokonaisuus. Ei kyllä hivele silmiä nämä 90- luvun talojen vuorilaudoitukset, missä kantti kertaa kantti- tyylillä pätkityt laudat peittävät ikkunan ympärykset.

Kuulostaa ehken oudolta, mutta historia ja perinteet ovat melko merkittävä asia siihen, miten koemme asiat. Kun olemme aikojen saatossa tottuneet siihen, että Pohjanmaalla perinteiset pohjalaistalot ovat olleet Italianpunaisia, niin jos nuorikko valitsee tällaisen talon väriksi vaikka sinisen, niin saattaa jäädä melko lyhyeksi tämän talon miniän virka.


perjantai 24. toukokuuta 2013

Pihapiirin puupintojen huoltomaalaustyöt

Minun silmää on häirinnyt tallin ikkunat ja ratsastuskentän portti, joita en ollut vielä kerinnyt maalata.

Ikkunapuitteet eivät ole enää ihan moitteettomassa kunnossa, kun ikkunalistat on hapertuneet  ja maali oli hilseillyt osittain pois. Edellinen ikkunoita kunnostanut henkilö oli maalannut ikkunapuitteet samalla punamultamaalilla, kuin seinätkin.

Punamultamaali ei ole erityisesti ikkunapuitteisiin sopiva maali. Ikkunapuitteet on yleensä ennen vanhaan maalattu öljymaalilla. Öljymaaleissakin on eroja. Myytävänä on ihka perinteisiä ja sitten alkydiöljymaaleja.

Nyt valitsin maaliksi vesiohenteisen peittävän suojan. Eu säädösten myötä puunsuojaksi ei saa sanoa, ennen kuin maalitehdas on tarkastuttanut tuotteen luvan varaisella tutkimuslaitoksella. Tämä operaatio maksaa 50 000 euroa. Puunsuojanimityksiä on korvattu suoja ja kuullote nimityksellä ja näin vältytty kalliilta "sertifikaatilta".

Ensin poistin vanhan pölyyntyneen maalin ikkunapuitteista teräsharjalla ja hiomapaperilla (numero 80). Samalla hioin harmaantuneeksi nukkantuneen puupinnan pois. Lateksimaalit eivät kestä nukkaantuneessa puupinnassa, vaikka toisin kuvitellaan.

Harmaantunut puupinta tulee harjata teräsharjalla tai hioa, että nukkaantunut pinta saadaan pois ja maali tarttuu siten paremmin.
Hionnan jälkeen ruosteiset naulat ja muut metalliosat maalasin ruosteenestomaalilla, sillä ruoste tulee uuden maalin läpi melko nopeasti.

Ruostesuojamaaleja on monen sävyisiä, tässä on käytetty harmaata maalia. Paremmin olisi käynyt valkoinen maali, kun pintamaalikin on valkoinen.

Kun ruostesuojamaali ei ollut saman väristä kuin tuleva pintamaali, niin nämä kohdat oli paikkamaalattava ennakkoon, että pintamaali peitti harmaan sävyn.

Ikkunapuitteet maaltaan siten, että mustat raot peittyy ja lasin ja pokan rako täytyy maalilla. Ikkunoita voi toki tiivistää ikkunakitillä. Kauppoihin on tullut uusi ikkunakitti, joka on akryylimassan tyyppinen tuubikitti.

Maalin sävyksi valitsin ns. puusepänvalkoisen, joka on kerman sävyn tyyppinen hivenen kellahtava valkoinen. Maalarinvalkoiseksi nimetty sävy on hivenen enemmän siniharmahtavan valkoinen.

Valmis puusepänvalkoinen ikkunanpuite.

Ikkunapuitteita maalattaessa tulee huolehtia, ettei pokan ja karmin väliin mene maalia. On turhan usein käynyt niin, että ikkunapuite liimautuu kiinni ja sen aukaiseminen vaatii voimakeinoja.

Jos ikkunapuitteiden väliin on mennyt maalia, niin se tulee aukaista esim. teräslastalla.

Huoltomaalasin myös tallin päädyn harjalla olevan vuorilaudan. Tein työn jatkovartta apuna käyttäen.

Jatkovaren päähän on olemassa työkalunpidike, millä saa kiinnitettyä esim. teräsharjan.

Laadukkaammat ulkomaalisiveltimet on mahdollista kiinnittää jatkovarteen.



keskiviikko 22. toukokuuta 2013

Kansainvälinen blogi

On todella hienoa huomata, että blogimme lukijakunta on hyvin kansainvälinen. Juuri tällä hetkellä pintakäsittelyalan blogia katselee kolme henkilöä Malesiasta ja Puolasta kymmenen. Etelä-Koreasta ja Meksikosta on myös henkilö liittynyt blogin lukijoiden joukkoon ja joka päivä tulee uusia ihmisiä mukaan. Tervetuloa teille kaikille tutustumaan Suomalaiseen pintakäsittelyalan opetukseen ja tapoihin. Nyt on blogia käyty seuraamassa 13 eri maasta.

Tässä tarkemmat tilastot viikon aikana blogia lukeneista henkilöistä:



Suomi
251
Kanada
14
Venäjä
12
Puola
11
Yhdysvallat 42
Brasilia
8
Vietnam
7
Britannia
3
Malesia
3
Saksa
2

Etelä-Korea 1

Meksiko      1

Ukraina       4
Ranska        1

 
























Sokkelin maalaus tai pinnoitus

Talon ulkonäön viimeistelee kivijalka eli sokkeli. Sokkelin voi maalata tai pinnoittaa.

Maaleiksi soveltuvat vesiohenteiset sokkelimaalit.

Pinnottamiseen löytyy monta vaihtoehtoa. Yleisimmin käytetyt pinnoitteet ovat kivirouhe ja rouhepinnoite. Uusimpia tuotteita on aito kivi- pinnoite.

Tässäkin työssä tulee esikäsittelytyöt tehdä hyvin.Ensin on poistettava irtonaiset maalit ja rappaukset. Ruostuneet raudat on suojattava ruostesuojamaalilla. Läpi tunkeva kalkki on mahdollisuuksien mukaan eristettävä. Jos kivijalkaan nousee kosteutta, niin tulee tutkia onko syynä rakenteellinen vika ja miten se on korjattavissa. Uusissa sokkeleissa joudutaan poistamaan sementtiliima ja tekemään primerointi, eli pohjustus kuten esim. silikonipohjustus.

Sokkelin maalaus

Uusissa sokkeleissa on betonipinnalta poistettava ns. sementtiliima esim. kemiallisesti tai hiomalla se hiomakoneella.
Jos pinnassa on häiritseviä koloja, niin ne on tasoitettava sokkeliin sopivalla oikaisulaastilla. Maalauksen voi tehdä sivellin-telatyönä maalaten vesiohenteisella sokkelimaalilla 1-2 kertaa.

Kivirouhepinnoitus

Tässä menetelmässä kivijalka tasoitetaan laastilla. Tuoreeseen laastiin viskotaan talon sävyyn sopivan väristä kivirouhetta, joka on useamman värisistä kivistä koostuvaa. Useilla valmistajilla on vastaavia kivirouhepinnoitteita.

Rouhepinnoitus

Tällä menetelmällä tehtäessä käytetään valmista rouhepinnoitetta, jonka voi sävyttää sävytyskoneella sopivaksi. Pinnoite levitetään kivijalkaan joko teräslastoilla tai liipalla, riippuen kuinka isosta alueesta on kysymys. Lopuksi pinta hierretään muovihiertimellä tasaiseksi. On tärkeää tehdä n. 1 neliö kerrallaan, ettei rajat ehdi kuivua. Useilta maalinvalmistajilta on saatavissa sokkelin pinnoitukseen sopivia tuotteita.

Tämä kivijalka on pinnoitettu Yki rouhepinnoitteella.


Aito kivi pinnoitus

Aito kivi pinnoiteen levittäminen tehdään samoin periaattein kuin rouhepinnoituksenkin. Pinnoite nostetaan pinnalle teräslastoilla ja isommilla pinnoilla liipalla. Lopuksi pinta hierretään muovihiertimellä.

torstai 16. toukokuuta 2013

Henna Otronen maalaus ja tapetointi- lajin suomenmestariksi

Taitaja-kilpailujen kolmantena päivänä ratkaistiin lopulliset sijoitukset. Suomen paras maalari-opiskelijoiden maalaus- ja tapetointitöiden taitaja vuonna 2013 on  Pohjois-Karjalan ammattiopiston Henna Otronen. 

Hennalla oli ammattilaisen reippaat otteet. Nopeus ja työn laatu olivat oikeassa suhteessa.


Maalaus ja tapetointi lajin kilpailijat, tuomarit ja kilpailujen järjestäjät hymyssä suin kilpailun jälkeen. Tässä taitajakilpailutiimissä kuvastui erittäin hyvä yhteishenki ja
Taitaja2013 kilpailujen teema osaamisen ilo.

Taitajatapahtuman maalaus ja tapetointilajin kilpailuista voit lukea myös väri ja pinta lehdestä sivulta 34.

Maalaus ja tapetointi- lajin lopputulokset:
1. Otronen Henna
Pohjois-Karjalan
ammattiopisto, Joensuu
84.07

2. Rosenlund, Johanna
Yrkesakademin i Österbotten
79.77

3. Velakoski, Anna-Kaisa
Lapin Ammattiopisto
74.64

4. Hämäläinen, Marjaana
Savon ammatti- ja
aikuisopisto
73.33

5. Nykänen, Sari
Jyväskylän ja Jämsän
ammattiopisto
69.24

6. Luostarinen, Olga
Pohjois-Karjalan
ammattiopisto
68.33

7. Rentola, Jaakko
Koulutuskeskus Sedu
67.27

8. Äyräväinen, Taru
Etelä-Karjalan ammattiopisto
61.37



keskiviikko 15. toukokuuta 2013

Taitaja-kilpailun toinen päivä

Tänään oli ohjelmassa kuvamaalausta, tapetointia ja pylvään valmistelua maalauskuntoon. Pylväs tulee maalata kiiltävällä Helmi kalustemaalilla.


Ensimmäisen ja toisen kilpailupäivän jälkeen johdossa oleva kilpailija Henna Otronen tapetoimassa.


Hennan ilmeessä ja otteissa näkyi Taitaja2013 kilpailujen teemana olevaa osaamisen iloa.

Tuomarit kommentoivat päivän lopuksi, että tänä vuonna on erittäin vaativa kilpailutehtävä.

Tapetoinnissa työn vaativuutta nosti kalteva katto ja seinässä oleva pilari, sekä sen lähellä oleva ikkuna.

Tulostaulukko kahden kilpailupäivän jälkeen:

1. Otronen, Henna
Pohjois-Karjalan
ammattiopisto, Joensuu
44.20

2. Rosenlund, Johanna
Yrkesakademin i Österbotten
41.20

3. Hämäläinen, Marjaana
Savon ammatti- ja
aikuisopisto
38.70

4. Velakoski, Anna-Kaisa
Lapin Ammattiopisto
36.97

5. Nykänen, Sari
Jyväskylän ja Jämsän
ammattiopisto
36.70

6. Luostarinen, Olga
Pohjois-Karjalan
ammattiopisto, Kitee
34.70

7. Äyräväinen, Taru
Etelä-Karjalan ammattiopisto
34.47

8. Rentola, Jaakko
Koulutuskeskus Sedu
32.40


tiistai 14. toukokuuta 2013

Taitajien ensimmäinen kilpailupäivä

Ammattitaidon suomenmestaruuskilpailut alkoivat ja oli oikein mukava seurata taitavien ihmisten työtä. Jännitys tuo oman mausteensa työhön, mutta se kuuluu näihin mittelöihin.

Ensin tuomarit kertoivat työturvallisuudessa huomioitavat asiat.

Tuomarit kertoivat turvallisuusohjeet ja päivän työtehtävään liittyvät asiat.


Päivän aikana oli kaksi nopeustehtävää. Toisessa tehtävässä kilpailijoiden tuli nauhoittaa kipsilevystä rakennetun pylvään neljä ulkokulmaa. Arvioitavia asioita olivat nopeus, ammattimaisuus ja työn laatu.

Maalarin on käytettävä rakennuksilla kypärää ja suojalaseja, sekä huomiota herättävää vaatetusta.


Nopeustehtävänä oli myös panelikaton kuultokäsittely. Nopeustehtävissä mitataan maalarin henkistä kestävyyttä, eli sitä miten työntekijä pystyy paineen alla tekemään mahdollisimman laadukasta pintaa, kun aikataulu painaa päälle. Nopeus ja ammattimaisuus otetaan nykyisin paremmin huomioon myös ammatillisessa koulutuksessa, kuin ennen ja siten sen huomioarvo on lisääntynyt myös ammattitaidon SM-kilpailussa.

Arvioitavia kohtia ovat myös oikean työjärjestyksen valinta ja ongelmanratkaisukyky. Näitä taitoja menestyvältä ammattilaiselta vaaditaan myös työelämässä.

Kuviointimaalaustehtävässä mitataan hahmotuskykyä ja rajoitustaitoja. Täytyy pystyä maalaamaan määrätty kuvio annetun mittapiirustuksen mukaisesti.

maanantai 13. toukokuuta 2013

Taitaja2013 avajaispäivä

Näin alkoivat ammattitaidon suomenmestaruuskilpailut Joensuussa.
 
Pohjois-Karjalan ammattiopiston Taitaja- joukkue menossa ilmoittautumaan.

Ensimmäisen päivän ohjelmassa oli tutustuminen kilpailualueeseen ja rakenteisiin.

Pohjois-Karjalan ammattiopiston maalaus ja tapetointilajin kilpailija Henna Otronen tutustumassa omaan kilpailualueeseen.

Kilpailijat saivat tutustua toisiinsa ja kilpailun tuomareihin. Heti alusta alkaen tunnelma oli oikein tuttavallinen ja jännityksestä ei näyttänyt olevan tietoakaan.

Kilpailijoiden huoltajille oli järjestetty tilaisuus, jossa opastettiin päivitettyjen Taitaja-kilpailusääntöjen tulkintaan.

Avajaiset olivat juhlalliset. Juhlapuhujana oli Suomen työministeri Lauri Ihalainen ja esiintyvänä taiteilijana Anna Puu.


Taitaja2013 kilpailujen avajaisissa esiintyi Anna Puu. Esitys oli tosi vaikuttava ja siinä oli aistittavissa osaamisen iloa:)



sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Taitaja2013 Joensuussa 14.-16.5.2013

Nuorten ammattitaidon SM-kilpailu Taitaja on Suomen suurin ammatillisen koulutuksen vuosittainen tapahtuma, joka järjestetään tänä vuonna Joensuun Areenalla 14.-16.5.2013.

 

Tapahtumaan odotetaan n. 35 000 kävijää.

Taitaja-tapahtuman kilpailuissa taitojaan mittelee 500 opiskelijaa. Yleisö pääsee seuraamaan ammattiin opiskelevien nuorten SM-kilpailua ja voi samalla tutustua laajasti eri ura- ja koulutusvaihtoehtoihin. Tapahtumassa yritykset kohtaavat nuorten kykyjen joukossa omia tulevaisuuden tekijöitänsä ja nuoret saavat tukea ammatinvalintaan.

Ammattitaidon SM-kilpailuissa oman alansa Suomen mestaruudesta kilpailee 400 nuorta 40 alalta. Tapahtuman yhteydessä järjestetään erityistä tukea tarvitsevien TaitajaPLUS-ammattitaitokilpailut sekä Taitaja9-kilpailu, jossa 100 peruskoulun yhdeksäsluokkalaista kilpailee kädentaidoissa.
Taitaja2013 Joensuu -tapahtuman järjestää Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä yhdessä oppilaitostensa ja yhteistyökumppaneidensa kanssa. Taustaorganisaationa toimii Skills Finland ry.

Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Pintakäsittelyalan kilpailulaji on maalaus ja tapetointi, missä mitellään maalarin ammattitaidoissa.

 taitaja2011semit_tapetointi

Maalaus ja tapetointi laji, finaalin kilpailutehtävät:

Seinäpinnat
Nauhoitus ja tasoitus. Kilpailuseinämät on tehty kipsilevyistä, joihin nauhoitus suoritetaan. Seinäpintoihin tulee myös maalausta sekä Tikkurilan kilpailupaikalle tuoma erikoistekniikoita sisältävä työsuoritus. Seiniin tulee myös tapetointia kuviokohdisteisella tapetilla.

Katot
Kopin kattopinnat on tehty paneelista, joihin tehdään kilpailupäivänä julkaistavalla tekniikalla pintakäsittely.

Ikkuna
Seinämissä on ikkuna, johon suoritetaan ikkunapuitteiden maalaus vesiohenteisella kalustemaalilla.

Maalausruiskun käyttöönotto
Kilpailijoiden yhtenä tehtävänä on korkeapainemaaliruiskun käyttöönottokuntoon laittaminen.

Arvioinnin rakenne

 

Nauhoitus, tasoitus ja maalaus - 20 pistettä
  • nauhan kiinnitys   
  • hionnan tarve 1. kierroksen jälkeen 
  • valmiin tasoitepinnan tasaisuus  
  • maalauksen tasakiiltoisuus  
  • maalauksen rajoitukset
Ikkunan maalaus - 10 pisteittä
  • maalauksen tasakiiltoisuus   
  • maalauksen peittävyys ja tasaisuus  
  • ikkunalle rajoitus   
Tapetointi - 25 pistettä
  • tapettivuotien suoruus  
  • saumojen tasaisuus   
  • tapettipinnan eheys, yleisilme ja puhtaus   
  • kuvion kohdistus   
  • leikkaukset   
  • rajaukset   
Tikkurilan seinä - 10 pistettä
  • arviointi tulee Tikkurilasta
Katon maalaus - 10 pistettä
  • tasaisuus, työsaumat   
  • siisteys
Nopeuskilpailu - 5 pistettä
  • nopeus   
  • työn laatu   
Maalausruiskun käyttöönotto - 5 pistettä
  • kahvasuodattimen valinta ja asennus 
  • maalisuuttimen valinta ja asennus  
  • esisuodattimen tarkistaminen ja asennus 
  • maaliruiskun käyttöönotto   
Ammattimaisuus - 10 pistettä
  • oikeat työvälineet   
  • työasennot ja työmenetelmät  
Asiakirjat ja pikavisat - 5 pistettä
  • Ratu aikataulut
  • RYL 2012
  • TES
  • maalausalan keskeiset RT-kortit

Maalaus ja tapetointilajin kilpailijat:

Finalistit

Anna-Kaisa Velakoski
Lapin ammattiopisto
Henna Otronen
Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri

Jaakko Rentola
Koulutuskeskus
Sedu
Johanna Rosenlund
Yrkesakademin
i Österbotten

Marjaana Hämäläinen
Savon ammatti- ja aikuisopisto

Olga Luostarinen
Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee

Sari Nykänen
Jyväskylän ammattiopisto

Taru Äyräväinen
Etelä-Karjalan ammattiopisto


lauantai 4. toukokuuta 2013

Marmorointi, eli kivenmukailumaalaus

Maalareiden perinteinen erikoismaalausmenetelmä on marmorointi, eli kivenmukailumaalaus. Marmorointityössä yksivärinen maalipinta kuvioidaan siten, että se näyttää marmorilta. Työn voi tehdä monilla eri pintakäsittelyaineilla, jopa nykyaikaisilla kuviointimaaleilla ja struktuuripinnoittella. Tällä kertaa keskitymme kotikaljapohjaiseen mukailuun.


Kuopiossa vuonna 2011 pidetyissä Taitaja-kilpailuissa marmoroitiin pylväs.

Kuviointiliemi tehdään kotikaljasta ja mukailtavan kiven sävyisistä epäorgaanisista pigmenteistä.

Mukailuliemi levitetään voimakkaasti hangaten maalatulle pinnalle. Liemeen voi laittaa muutaman pisaran astianpesuainetta, niin hylkimisreaktio vähenee.

Valtasuonet ja pohja kuvioidaan merisienellä ja rätillä. Merisieni kostutetaan vedellä tai mukailuliemellä.

Pohjakuviointi häivytetään pehmeällä siveltimellä, ennen kuin se ehtii kuivua.

Suonistus tehdään viivasiveltimellä käyttäen kaljan ja pigmentin seosta. Viivasivellintä tulee pitää kiinni siten, että sitä voidaan käännellä ja painella vaihtelevasti. Aloittelijalle tahtoo tulla liian yksitoikkoisia ja tasapaksuja viivoja.

Suonistusta rikotaan rätillä ja sienellä, sekä häivytetään hävimellä.

Suonistuksia tehdään myös sormenpäällä, johon on pingoitettu vedellä kostutettu kangas. Tällä menetelmällä pohjaväri tulee suonistusten väriksi.

Kun pinta on kuivunut, niin sitä voidaan muokata öljylasuurilla. Usein tehdään monta kuviointikerrosta, jolloin kerrosten väleillä lakataan pinta lakkabensaohenteisella alkydilakalla.

Pinta on aina lopuksi lakattava, että se kestää kulutusta ja puhdistusta kostealla rätillä.

Sedun pintakäsittelyalan opettajat ovat tehneet videon em. marmorointitekniikasta. Työtä tekee videolla 1 ja 2. pintakäsittelyalan lehtori Jouko Peltokangas, joka on erittäin taitava marmorimaan pintoja. Hän on mm. marmoroinut Tuurin kyläkaupan ja hotellin pylväitä.

Videossa 3. Näkyy hyvin, miten siveltimellä saadaan marmorille ominaisia suonia.

Video 1. Marmorointi kaljasideaineella.

Video 2. Marmoroidun pinnan lakkaus.

Video 3. Marmorointia Pierre Finkelstein tapaan.



perjantai 3. toukokuuta 2013

Ikkunapuitteiden maalaus

Ikkunapuiteet on perinteisesti maalattu sisäosiltaan alkydimaalilla ja ulkopuolelta öljymaalilla. Usein sen päälle on keritty maalata jo lateksimaalillakin.


Nämä ikkunapuitteet on maalattu vinhalla. Puusepänvalkoinen sävy sopii hyvin juhannusruusun sävyyn.


Vanha lakkabensaohenteinen alkydimaali kuivaa vanhetessaan todella kovaksi, joten se on himmennettävä hyvin hiomapaperilla ennen kuin päästään maalaustöihin. Mainoksissa nämä ns.esikäsittelytyöt jäävät vähemmälle huomiolle.

Puite tulee ensin pestä maalipesutiivistevedellä ja huuhdottava hyvin, joskin nykyisin löytyy tuotteita joita ei tarvitse huuhtoa.

Kosteaa puupintaa ei voi maalata, joten pesun jälkeen on kuivamiselle varattava aikaa. Jos pinnalla on hometta, eli mustia koholla olevia pisteitä, niin ne on eliminoitava kloriitilla tai homepesuliuoksella. Käyteyin vaikuttava aine on hypokloriitiliuos.

Irtonaiset maalit tulee raapata kaavinraudalla ja hiomapaperilla. Hiontatyössä tulee huomioida, ettei hio lasiin naarmuja. Kun hiot lasin ja puitteen rajapintaa, niin pidä pikkurilliä lasin pintaa vasten ja säätele hiomapaperin ja lasin väli siten, että paperi ei osu lasille naarmuttaen sitä. Hiontaan sopii karkeudeltaan 150 tai 180 numeroinen hiomapaperi tai -verkko.

Ikkunapuitteita voi nykyisin maalata myös vesiohenteisilla tuotteilla ja uusimmat maalityypit eivät vaadi edes pohjamaalia.Tikkurilan Unica Akva käy sisä- ja ulkopinnalle ja ei vaadi erillistä pohjamaalia, jos aiempi pintamaali ei ole mennyt puhki.

Ulkopokan esikäsittely vaatii usein aiemman pintakäsittelyaineen poiston kokonaan, joten silloin joudutaan puupinta pohjustamaan. On muistettava ruostesuojata naulan päät ja metalliosat, sillä ruoste tulee nopeasti uuden maalauksen läpi.

Sisäpinnalla olevia koloja voi kitata pikasiloitteella, mutta ikkunakarmin ja ulkopuolella olevien pintojen kittausta tulee välttää. Jos kittaustyö on välttämätön, niin sitten kittaustyöhön voi käyttää öljymaalipinnoilla öljykittiä ja vesiohenteisilla maalipinnoilla esim. presto ikkunakittiä.

Öljypohjaista ikkunakittiä ei koskaan tule laittaa maalaamattomalle puulle, sillä puu imee öljyn kitistä ja kitti karisee ennen aikojaan.

Pohjamaalaa lasitusura ennen lasitusta, jos käytät perinteistä öljykittiä.

Sisäpuolen voi maalata vesiohenteisella kalustemaalilla esim. futura aqualla tai em. Unica akvalla.

Maalari Henna Otronen maalaamassa ikkunapuitteita
Ulkopuolen maalaus on tehtävä säärasituksen kestävällä maalilla. Vesiohenteisista maaleista kyseiseen pintaan sopii mm. Futura aqua 40 (ei alempien kiiltoryhmien tuotteet) ja Unica Akva.

Ikkunalasin ja pokan rajapinta maalataan siten, että ikkunlasille tulee maalia 2 mm. Tällä pyritään siihen, että veden pääsy lasin ja pokan väliin hidastuisi.

Ikkunapuitteiden kunnostukseen liittyviä videolinkkejä:

Video 1.  Ikkunapuitteiden kunnostus ja maalaus öljymaalilla.

Video 2. Tikkurila OYJ:n ikkunapuitteiden maalausohje.