tiistai 9. huhtikuuta 2013

Miten maalarimestariksi päästään?

Valoitan teille ammattitutkintoihin liittyviä asoita, sillä olen huomannut että ne ovat asioita joista ei paljon tiedetä. Ennen ammattikouluja koulutus tapahtui mestareiden opissa työpaikoilla.

Kun opiskellaan ammattiopistossa kolme vuotta, niin suoritetaan perustutkinto. Perustutkinto on siis ns. alalle tulotutkinto, jolloin hallitaan perusasiat ja osataan toimia työryhmän mukana. Laajentunut työssäoppiminen on tuonut paremmat edellytykset myös itsenäiseen työelämävalmiuteen heti koulusta valmistumisen jälkeen. Pintakäsittelyalalla Pohjois-Karjalan ammattiopistossa voi suorittaa pintakäsittelyalan perustutkinnon, maalari.

Saman tutkinnon voi suorittaa myös oppisopimuskoulutuksella ns. näyttöperusteisena koulutuksena.

Kun on valmistunut ammattiopistosta voi mennä suorittamaan maalarin ammattitutkintoa, millä osoitetaan että on ammattilaisen tasolla omassa ammatissaan. Tarkoittaa siis kansan kielellä sitä että pystyy itsenäisesti suoriutumaan monenlaisista oman ammatin työtehtävistä.

Kun on rutinoitunut alalla pitempään ja kehittänyt itseään esim. työnjohtotehtävissä tai erikoistunut johonkin alan työtehtävään syvällisemmin, niin voi suorittaa erikoisammattitutkinnon, rakennusmaalaustyökentässä tutkinnon nimike on maalarimestari.

Maalarimestarit toimivat ammattiopistoissa opettajana, niin kuin esimerkiksi minä tai maalausliikkeiden työnjohtajina, työmaan vetäjinä tai vaativimpien työtehtävien työntekijöinä. Osa maalarimestareista perustaa myös maalausliikkeen ja toimii siten yrittäjänä.

Ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto suoritetaan näyttöperustaisena, mikä tarkoittaa että tehdään normaalisti töitä yrityksessä ja osoitetaan osaaminen ns. tutkintotilaisuuksissa. Tutkinnoista on laadittu tutkinnon perusteet, missä on määritelty mitä kussakin tutkinnossa on käytännössä osattava. Keskeisimmät asiat osoitetaan työsuorituksin, jotka näytön arvioitsijat arvioivat.


Tutkintotoimikunnat valvovat tutkintojen järjestämiseen liittyvää toimintaa.

Henkilökohtaistaminen on vahvasti esillä näyttötutkintoja suoritettaessa, sillä jokainen suorittaja on tehnyt erilaisia työtehtäviä työuransa aikana ja vaatii siten yksilöllistä tukea, että päästään tutkinnonperusteiden vaatimalle tasolle.

Ammattitutkintojen suorittaneille on perustettu mestarikiltoja, missä he voivat kehittää omaa alaansa ja ne toimivat myös edunvalvontajärjestöinä. Pohjois-Karjalassa toimii Pohjois-Karjalan mestarikilta.

Kiltojen toimintaa koordinoi mestarikiltaneuvosto.

Ammattitutkintojen suorittaja voi hankkia itselleen erittäin arvostetun kunniakirjan, millä on pitkät perinteet. Ammattitutkinnon suorittajalle myönnettävän kirjan nimi on kisällikirja ja erikoisammattitutkinnon suorittajan kirja on mestarinkirja.

Myös pääosin erinomaisesti perustutkinnon näytöt suorittaneelle ammattiopiston opiskelijalle on olemassa oma kunniakirja, millä kannustetaan suorittamaan näytöt pääosin yrityksissä. Kunniakirjan nimi on ammattiosaajankirja. Kirjan tilaa yleensä koulutuksen järjestäjä ja siihen tulee koulun edustajan nimi.

Kun ammattiopistosta valmistuva haluaa lähteä suorittamaan ammattitutkintoa, niin hän etsii itselleen työpaikan yrityksestä joka sitoutuu ottamaan hänet oppisopimuskoulutukseen. Ammattitutkintoon johtava oppisopimuskoulutus kestää keskimäärin kaksi vuotta. Opiskelija tai yrittäjä ottaa yhteyttä oppisopimuskeskuksen koulutustarkastajaan, joka auttaa sopimusten laatimisessa. Yrittäjällä on mahdollista saada palkkatukea (edellyttäen että TE-keskus sen myöntää), jos oppisopimukseen tuleva henkilö on työttömänä.

Oppisopimuskoulutuksen ajalta opiskelija on normaalissa työsuhteessa yritykseen ja hän saa siten työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Työnantaja saa koulutuskorvausta ja mahdollisesti myönnettävää palkkatukea.

Ammattitutkintoon johtavaan oppisopimuskoulutukseen voidaan kytkeä myös kansainvälisten ammattitaitokilpailujen valmennusta, jos opiskelija on kiinnostunut EuroSkills tai WorldSkills kilpailuihin osallistumisesta. Tätä kutsutaan huippuosaajan opintopoluksi.

Tänä vuonna EuroSkills järjestettiin Belgiassa, F1-kilpailuistaan tunnetulla Span formularadalla. Suomen maajoukkueeseen, TeamFinlandiin, kuului 40 kilpailijaa ja 29 eksperttiä. Suomalaiset nuoret kilpailivat Belgiassa 28 lajissa ja voittivat yhteensä 17 mitalia.

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän kilpailijat menestyivät erittäin hyvin, sillä he toivat Belgiasta mukanaan 5 mitalia.