torstai 30. tammikuuta 2014

Porrashuoneen nauhaornamentin valmistelu

Porrashuone valmistuu kovaa vauhtia. Opiskelija pohti tänään, mitä tulisi tehdä, kun naulan kohdat ovat levypinnassa tummempia. Pohdinnan tulos oli, että on järkevää pohjamaalata ne liuotinohenteisella alkydimaalilla tai oksalakalla, että ne eivät tulisi uuden, päälle tulevan maalin alta näkyviin.
Maalariopiskelija Ekaterina Khattunen maalaamassa porrashuoneen seinien yläosia ns. puusepän valkoisella
sävyllä.Maalina käytetään Teknoksen Ekora 7 maalia.
Pintakäsittelyalan opiskelija Sanni Toivanen on poistamassa teippauksia maalattuaan nauhaornamentin
pohjat vaalean beigen sävyllä.


tiistai 28. tammikuuta 2014

Tekevälle sattuu ja tapahtuu

Tekevälle sattuu ja tapahtuu, niin kuin pitääkin. Ei voi oppia ja menestyä, ellei laita itseään ns. peliin. Täytyy uskaltautua tekemään töitä, joita ei ole ennen tehnyt ja joissa epäonnistumisen riski on ilmeinen.

Uusien asioiden oppiminen on tuloksellisempaa ja nopeampaa, jos kestää "rakentavaa kritiikkiä". Aloittelija saa välillä huumorilla väritettyä suoraa palautetta, joka ei aina tunnu mukavalta. Oppimista helpottaa, jos osaa omat mokat ja siitä koituvan palautteet ottaa huumorilla. Näin menestyksen avaimet ovat olemassa.

Jos pelkää epäonnistumista ja "kasvojen menetystä", eikä uskalla kokeilla mitään uutta, niin työmäärä jää vähäiseksi ja oppiminen on hidasta.

Tänään opiskelijoiden kanssa pohdittiin, missä he olettavan aloittelijan tekevän virheitä. Aihetta ei rajattu.

Tässä luettelo opiskelijoiden esiin tuomista maalarin töihin liittyvistä ongelmakohdista- seurauksista:

1.  Suojauksia ei ole muistettu tehdä tai ne on jätetty kiinnittämättä- paikat tuhriintuu ja aiheuttaa aikaa vievää puhdistustyötä- irtonaiset suojapaperit aiheuttavat liukastumisriskin tai liikuntarajoitteisten kompastumisen.

2. Hiontatyössä ei hoksata käyttää pölysuojainta- pitkäkestoinen pölyaltistus aiheuttaa näin itseaiheutetun vakavan työturvallisuusriskin.

3. Teloja ja siveltimiä ei ole hoksattu laittaa taukojen aikana maaliin ja suojata esim. muovipussilla- lyhytaikaisenkin tauon aikana telat ja siveltimet kuivuvat kovaksi, kun niissä on maalia pieni määrä, mutta niitä ei ole suojattu.

4. Maalia tai lakkaa ei ole muistettu sekoittaa huolellisesti- jos lakkaa tai maalia ei sekoita, niin sävytyspastat eivät sekoitu kunnolla, vaan maalattuun seinään jää telan päästä tulevia erivärisiä raitoja ja kiilto ei ole lakkapurkissa kerrotun kiiltoryhmän mukainen. Himmeästä lakasta voi tulla kiiltävää, kun himmennysaineet ovat laskeutuneet sekoittamattoman lakka-astian pohjalle.

5. Valitaan liian karkea hiomapaperi- karkea hiomapaperi aiheuttaa liian syviä uria, mitkä näkyvät tummempana erityisesti kuultokäsittelyn alta.

6. Tapetoitavaksi tulevia seiniä ei ole hoksattu pohjamaalata tapetin sävyyn- pohjamaalaamattomilta kipsilevyseiniltä on vaikea poistaa tapettia, sillä levyn pinta vaurioituu ja jos tapettisaumat aukeavat, niin raot näkyvät selkeämmin, jos seinää ei ole maalattu tapetin sävyiseksi.

"MAKSAJA ON AINA OIKEASSA"

Toivoa sopii, että me lasten vanhempina ja opettajina ei kasvateta nuoria niin pumpulihansikkain, että kaikki normaali opastaminen/määrääminen koetaan kiusalliseksi. Siihen on totuttava, että kuka työn tilaa ja maksaa, sekä ohjaa määrittää miten työntekijä homman hoitaa.

Mieleeni palautui omalta maalarikoulun ajoilta humoristisia muistoja siitä, kun olin koulukaverini kanssa kesätöissä. Olimme maalamaassa kesämökkiä kiteenjärven rannassa, kun vanhempi maalari polki pukilta laskeutuessaan sandaalinsa avonaiseen maaliastiaan. Harvoinpa on yhtä makiasti naurattanut, vaikka ääntä oli ilmassa ja nuoret maalaripojat sandaalin pesussa järven rannassa. Toki naurua piti vähän pidätellä, että sopuisa tiimityö sujui episodin jälkeenkin.

Mökki tuli maalattua ja kokemusta rikkaampana menin toisen maalarin kanssa maalaamaan Tohmajärvelle koulurakennuksen ulkoseiniä. Saavuttuani urakalle sanoin, etteivät nämä maalit mitenkään riitä. Ammattimaalari totesi pilke silmäkulmassa, että  kyllä se on poika niin, että jos on oikea ammattimies, niin se saa nämä maalit riittämään ihan koko päiväksi... Ei taitaisi näinä tehokkuuden aikakausina onnistua nuo letkautukset.





tiistai 21. tammikuuta 2014

Keittiön puutasojen pintakäsittely

Tehtävänä oli pähkinäpuisten työtasojen pintakäsittely. Keittiön puiset tasot käsitellään yleisimmin öljyllä tai vahalla. Tällä kertaa käytettiin nestemäistä Osmo Colorin öljyvahaseosta.

Ensin pinta hiotaan 150-180 numeroisella hiomapaperilla puun syyn mukaisesti ja poistetaan pölyt huolellisesti.

Käytettäessä öljyä pintakäsittelyaineena on huomioitava työturvallisuus suojaamalla kädet. Herkimmille ihmisille pintakäsittelyaineesta lähtevä haju voi aiheuttaa ongelmia, joten tuuletuksesta tai hengityksen suojaamisesta tulee huolehtia. Kankaat joissa on öljyvahaseosta ovat itsesyttyviä, joten ne on kasteltava vedellä ja vietävä ulkoroskikseen.


Öljyvahaseoksen voi levittää siveltimellä, mutta lopuksi pinta on kuivattava nukkaamattomalla kankaalla. Imeytymättömän öljyn vaikutuksesta puun pinta jää nihkeäksi ja pinta ei kuiva kunnolla.

Puupintojen käsittely öljypitoisilla aineilla kannattaa tehdä kolmeen kertaan. Jokaisen käsittelyn välissä pinnan tulee antaa kuivua kunnolla. Käytetyn öljyvahaseoksen kuivumisaika ennen seuraavaa käsittelyä on 12-18 tuntia.

perjantai 17. tammikuuta 2014

Onnea Anna!

Pohjois-Karjalan ammattiopiston pintakäsittelyalan opiskelija Anna Myller oli taitaja 2014 maalaus ja tapetointi-lajin alkukilpailussa Suomen toiseksi paras.




Seitsemän pintakäsittelyalan taitajaa näyttää taitonsa maalarin ammatissa tarvittavista taidoista Lahdessa pidettävissä ammattitaitokilpailuissa. Taitaja2014-kilpailu järjestetään Lahdessa 8.-10.4.2014.

Ammattitaidon SM-kilpailussa lajeja on 44. Kisaan voivat osallistua kilpailuvuonna 20 vuotta täyttävät tai sitä nuoremmat ammatillisten oppilaitosten opiskelijat.

Kilpailuolosuhteet suunnitellaan ja rakennetaan vastaamaan todellista työympäristöä. Kilpailutehtävät ovat opetussuunnitelman kiitettävä-tasoa. Jokaisessa lajissa on ns. kolmikanta-arviointi eli tuomariston muodostavat koulutuksen, työnantajien ja työntekijöiden edustajat.

Taitaja2014-finaaliin voi edetä menestymällä lajinsa semifinaaleissa. Niitä järjestetään alkuvuodesta 2014 eri puolilla Suomea. Semifinaaleihin osallistuu vuosittain lähes 2000 nuorta.

Pintakäsittelyalan koulutus on monipuolista

Tässä blogissamme kuvatusta toimintakoosteesta huomaa, miten monipuolista on pintakäsittelyalan koulutus Pohjois-Karjalan ammattiopistossa.

Porrashuoneen remontissa täytettiin mustana paistavat raot akryylimassalla. Maalaustyö on silmälle paljon kauniimpi ja valmiimpi, jos maalattu alue näyttää yhtenäiseltä ilman, että siinä näkyy mustia saumakohtia.

Täytyy olla tarkkana, että käytetään akryylimassaa, eikä vahingossakaan silikonia. Silikonin päälle ei maali tartu. Jonkin verran käytetään myös liimatiivistemassoja rakojen täyttämiseen.



Metallisesta viemäriputkesta oli maali hilseillyt ja karissut melko pahasti, joten pintakäsittelyalan opiskelija Sanni Toivanen poisti niiltä osin maalit kokonaan mekaanisesti. Putki oli osin myös ruostunut, joten pohjamaaliksi valittiin lakkabensaohenteinen alkydimaali, näin estettiin ruosteen ja siitä aiheutuneen värjäymän tuleminen vesiohenteisen maalin läpi.
A-rapun osalta työt jatkuivat alakerran katon ja seinän yläosan maalaustyöllä. Kuvassa pintakäsittelyalan opiskelija Roosa Lehikoinen maalaa putken ympärillä olevaa seinää patteritelalla.

Märkätilojen laatoitus on opiskelijoiden keskuudessa hyvin suosittu tutkinnon osa.
Laatoitustyön vieressä on Henna Otronen harjoittelemassa Belgiassa EuroSkills-kilpailutehtävänä vuonna 2012 ollutta kuviointimaalausta.

Pintakäsittelyalan opiskelija Susanna Knaapinen tekemässä kuviointimaalausta Pohjois-Karjalan ammattiopiston pintakäsittelyalan toimitiloihin. Pintakäsittelyalan koulutustilat sijaitsevat Joensuussa.


tiistai 14. tammikuuta 2014

Kerrostalon porrashuoneen maalaustyö

Pintakäsittelyalan maalariopiskelijat aloittivat porrashuoneen maalaustyöt.

Porrashuoneessa, arkikielessä rappukäytävässä oli aiemman maalaustyön yhteydessä tehty sabloonamaalauksena boordit. Nämä aiemmin maalatut kuviot säilytetään A ja B rapussa, mutta C-rappuun tehdään uusi nauhaornamentti lovikkomaalauksena.

Ensin kuitenkin suojattiin lattiat ja pestiin likaiset seinäalueet sumuttamalla ne pesuaineella, sumupulloa apuna käyttäen ja pyyhkimällä sen jälkeen kankaalla.

Seinään tulleet kolot ja painaumat tasoitettiin valmistasoitteella.

Pintakäsittelyalan opiskelija Khattunen Ekaterina tasoittamassa porrashuoneen seinässä olevia koloja teräslastoilla.

Katot ja seinien yläosat maalataan ns. puusepänvalkoisella- ja alaosat kellanruskealla sävyllä. Maaliksi valittiin kattoihin ja seinän yläosiin Ekora 7 ja Seinän alaosiin Ekora 20 maali. Seinän alaosiin valittiin kiiltoryhmältään kiiltävämpi maali, että siitä olisi helpompi pestä lika pois.

Roosa ja Mira ovat suojanneet koristekuvion teippaamalla ja maalaavat seinien yläosia puusepänvalkoisella sävyllä


torstai 9. tammikuuta 2014

Värillä on väliä

Tänään pintakäsittelyalan opiskelijoille tuli tehtäväksi paikata ruuvin/propun reikiä ja maalata ne seinän sävyyn. Voisi kuvitella työtä helpoksi, mutta ongelmaksi tulee saada paikkaus sulautumaan siten ettei se näytä eri väriseltä muuhun seinäpintaan verrattuna.

Ensin irroitettiin kipsilevyseinään ruuatut metalliset kiinnikkeet ja paikattiin reijät kutistumattomalla ja nopeasti kuivuvalla kipsitasoitteella. Kittaus tehtiin teräslastoilla painaen kittiä reikään niin paljon, että se "pullahtaa" hivenen koholle. Reijän ympärille tullut kitti pyyhittiin pois kostealla sienellä tai kankaalla, sillä pinnassa oli lasikuitukangas ja sen kuviointi koitettiin säilyttää mahdollisimman hyvin.

Kitin kuivuttua se hiottiin.

Maalisävynumero etsittiin asiakirjoista, joskin niissä oli lueteltu useita erilaisia kirjain/numerosarjoja erittelemättä, missä huoneessa oli minkäkin sävynumeroinen maali. Tarvittava maalisävy jouduttiin selvittämään maalitehtaiden värikartoista. Nämä sävyt olivat jo käytöstä poistuneesta Tikkurilan monicolor Nova värikartasta. Tästä johtuen olisi hyvä säilyttää vanhoja värikarttoja, joista löytyy nämä aiemmin käytössä olleet sävyt. Maalia valittaessa aiemmin maalattuun seinään tulee huomioida myös kiiltoaste, että paikkaukset tulevat saman kiiltoiseksi.


Tämä kuva on otettu Itä-Suomen sisustus ja väri liikkeestä, missä etsittiin värikartoista oikeaa sävyä asiakastyökohteeseen.


Nykyisin sävyn määrittelyssä ja maalin sävytyksissä käytetään usein NCS värijärjestelmää.

Tässäkin kohteessa aiempi maalaus oli tehty kymmenen vuotta sitten, joten täysin saman sävyisen ja muusta pinnasta eroamattoman paikkauksen tekeminen on lähes mahdoton tehdä. Sävytyspastat ja sävytysjärjestelmät ovat jo muuttuneet, joten täsmälleen samaa sävyä ei tahdo sävytyskoneilla saada enää tehtyä.

On myös laitteita spektrofotometrejä, jotka etsivät valon heijastuksen mukaan, mikä sävy lähinnä on kysymyksessä.

Toki pintakäsittelyalan ensimmäisen vuosiluokan opiskelijat kerkisivät päivän aikana tehdä töitä monella muullakin työmaalla. Uuden omakotitalon sisäseinät saivat pintaansa pohjamaalia, kerrostalon käytäviä ehostettiin, koulun sähköalan toimitilojen seinäpintoja tasotettiin. Aloitettiin talotekniikan opetustilojen huoltomaalaustyö. Tekipä eräs opiskelija kalusteiden pintakäsittelytöitäkin.

perjantai 3. tammikuuta 2014

Asuntolan porrashuoneen maalaustyö

Maalariopiskelijat maalasivat Pohjois-Karjalan ammattiopiston asuntolan porrashuoneen seiniä. Maalina oli teknoksen Timantti- maali ja sävynä tumman harmaa sävy. Sävyssä oli ongelmia, kun sävytyspastat eivät olleet sekoittuneet riittävän hyvin maaliin, vaan ne jättivät telatessa raitoja. Lopulta saimme ongelman ratkaistua ja seinistä tuli tasalaatuiset.
Tavoitteena on saada pinnalle yhtenäinen hakkausjälki ja tasakiiltoinen maalipinta.

Seinästä irroitettiin ilmoitustaulu, jonka kiinnitysroppujen reijät paikattiin ardex 828 tasoitteella. Kyseinen paikkausaine on jauheena ja se sekoitetaan veteen, joskin varmempaa on jos astian pohjalle laittaa ensin jauheen ja sekoittaa siihen viileän veden.

Jos veteen sekoittaa jauheen, niin veden määrän arvioiminen voi aluksi olla vaikeaa ja tasoitetta voi tulla liian paljon.

Lopuksi kyseinen pinta tasoitettiin valmistasoitteella. Ongelmaksi betonipintojen paikkauksessa on se, että kyseinen kohta tahtoo jäädä sileämmäksi, kuin muu betonipinta.



Ahtaimpien paikkojen maalaamiseen ja rajauksien sivellinjäljen häivyttämiseen käytetään pienempää ns. patteritelaa.

Kuvamaalausharjoituksia

Vuoden 2013 maalaus ja tapetointilajin suomenmestari Henna Otronen suorittaa maalarin ammattitutkintoon johtavaa oppisopimuskoulutusta Itä-Suomen julkisivumaalaus OY:ssä ja harjoittelee perjantaisin Pohjois-Karjalan ammattiopistossa kansainvälisissä kilpailuissa tarvittavia taitoja maalarimestari Jouko Ignatiuksen ohjauksessa. Harjoittelussa on käytetty apuna Aku Korhosen ohjeistuksia. Aku osallistui itse MM-kilpailuihin juuri Lontoossa, sijoittuen Painting and Decorating lajissa hienosti kolmanneksi.

Tällä kertaa harjoitustyönä on vuonna 2011 pidettyjen Lontoon WorldSkills kilpailujen kuvamaalaus.


 
Isoimmat kuvioiden alueet maalattiin pienellä Anzan huopatelalla.
 
 
Kuvioiden rajauksissa ei saa käyttää teippiä, vaan ne tehdään viivasiveltimellä tukikeppiä apuna käyttäen.