Henna Otronen valitaan ammattitaidon maailmanmestaruuskilpailuihin

Pintakäsittelyalan perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Joensuussa suorittanut maalari Henna Otronen valitaan ammattitaidon MM-kilpailuihin Brasiliaan hänen voitettuaan maalaus ja tapetointilajin karsintakilpailun Turun ammattiopistosäätiöllä järjestetyssä mittelössä. Kilpailu oli tiukkaakin tiukempi, kun tasokkaat nuoret maalarit näyttivät taitavuuttaan. Kilpailussa tehtiin mm. piirustuksen mukainen kuvamaalaus käsivaraisesti rajaten ja tapetointityö. Mitoissa ei saanut olla millinkään virhettä, jos mieli selvitä ilman virhepisteitä. Oven maalaus kuului myös ohjelmaan ja siinä piti pystyä normaalien ovimaalausten lisäksi rajoittamaan käsivaraisesti oveen kiinnitetyt listat siten, että poikkeamia ei ole havaittavissa metrin päästä katsottuna. Toiseksi sijoittui Katja Raitio Salosta, joka osallistui aiemmin tänä vuonna pohjoismaiden mestaruuskilpailuihin. Henna sijoittui syksyllä Ranskan Lillessä järjestetyissä Euroopanmestaruuskilpailuissa kolmanneksi.

Huonekalujen korjaamista ja vahausta, sekä koristemaalausta

Tänään oli jälleen erittäin monipuolinen työpäivä pintakäsittelyalalla. Tässä jaksossa, joka alkoi joulukuun alussa ja kestää kaksi kuukautta tehdään ammatillisia valinnaisia tutkinnon osia. Minä opetan koristemaalausta, puupintojen pintakäsittelyä ja mukailumaalausta. Mikko opettaa samaan aikaan märkätilojen laatoitusta.

Näitä tutkinnon osia ei ole vuosiin opetettu, kun pääpaino on ollut rakennusmaalaustöissä. On kuitenkin hyvä, että muutama maalari osaa myös näitä työtehtäviä. Toki märkätilan laatoitus on ollut vuosittain opetettavien työtehtävien listalla.

Opiskelijat aloittivat työt vahaamalla toisen pirtinpöytäkaluston OsmoColorin peittävällä vahalla.

Maalattavaksi tulevan pirtitinpöydän jalkaosat maalattiin eilen futura 3 aqua tartuntapohjamaalilla ja sen kuivuttua kolot kitattiin pikasiloitteella.Tänään pirtinpöytäryhmän jalat ruiskumaalattiin hajoitusilmaruiskulla valkoiseksi Futura aqua 20 kalustemaalilla. Kansi vahataan kuultavaksi tästäkin pöytäryhmästä käyttäen maalarinvalkoista sävyä.

Vahasta haihtuu voimakkaan hajuista liuotinta, joten työssä kannattaa käyttää aktiivihiilisuojainta. Rätit, joissa on öljyä tai nestemäistä vahaa kannattaa kastella vedellä ja viedä ulkona olevaan jäteastiaan, sillä ne saattavat syttyä palamaan itsekseen.

Ennen em. pintakäsittelytöitä pinnat on tietenkin pesty ja hiottu.

Vahauksen jälkeen olikin vuorossa tuolien liimaustyö. Ensin puhdisteltiin liimapinnat ja ei muuta kuin liimaa liitoksiin ja puristusta päälle. On tärkeää tehdä ristimittauksia ja silmämääräisiä tarkastuksia, ennen kuin jättää tuolin ns. käsistään kuivumaan. Näin tuoli seisoskelee kiikkumatta ryhdikkään näköisenä vielä aamullakin... ainakin jos kyseessä ei ole kiikkutuoli :)

Vanhojen tuolien korjauksessa on usein aiemmissa liimauksissa tehty se virhe, että vaikka on käytetty puuliimaa, niin liitokset on jätetty puristamatta. Ilman puristamatta puuliimalla liimatut liitokset irtoavat ja tuoli alkaa heilua. Lisäksi puuliima on vaikea saada liitoksesta pois sen elastisuuden takia. Kun sitä on kuivaneena kolon pohjalla, niin se estää liitoksen menemistä pohjaan asti. Käytettäessä kaksikomponenttista epoksiliimaa puristusta ei välttämättä tarvita, jos liitokset saadaan muulla tavoin menemään pohjaan asti. Entisöijät käyttävät myös polyuretaaniliimaa huonekalujen korjaamisessa. Oikein vanhoissa huonekaluissa on käytetty ns. sulateliimaa. jota on kutsuttu nahka- ja luuliimaksi.

Muutama opiskelija piirsi kansanomaisia koristeornamenttejä ja teki niihin värisuunnitelman. Koristemaalaus on tarkoitus toteuttaa tarjottimille vesiohenteisilla öljymaaleilla.

Työssäoppiminen tekee maalarin

Olipa mukava käydä rakennusliikkeen työmaalla katsomassa omia maalari-opiskelijoita. Vastaanotto on ollut aina niin lämmin ja ystävällinen, niin rakennusliikkeen johdon, työntekijöiden, kuin opiskelijoidenkin osalta. Rakennusliikkeen väki on ollut erittäin tyytyväinen Pohjois-Karjalan ammattiopiston maalariopiskelijoiden toimintaan. Reipas positiivinen työnteon asenne ja erityisesti se että hymyssä suin tehdään, vaikka aina työt eivät ole niitä "siistejä sisähommia" ;) Opiskelijat ovat olleet erittäin tyytyväisiä rakennusliike Manandwork Oy:n ohjaukseen ja siihen että he ovat päässeet ammattilaisten mukana tekemään hyvin monipuolisesti rakentajan ja maalarin töitä. On purettu seiniä, säkitetty puruja, rakennettu-, nauhoitettu- ja tasoitettu väliseiniä, vesieristetty kylppäreitä jne.

Reetta ja Mira ovat esimerkillisesti kirjoittaneet työssäoppimispäiväkirjaa, mistä käy ilmi työpäivien aikana tehdyt työt ja opitut asiat. Voin sanoa, että erinomaista ja mielenkiintoista luettavaa. Positiivisella asenteella kirjoitettua tekstiä, itseironiaa unohtamatta.

No toki opettaja ohjasi opiskelijaa päähineen valintaan ja näön suojaukseen liittyvissä asioissa, kun ne tässä kuvassa ovat kevyen puoleiset, vaikka muuten ihan sävy sävyyn :)

Toisen asteen yhteys- tapahtuma

Kolmen päivän aikana kaikki Pohjois-Karjalan ammattiopiston Joensuun toimipisteen osaamisalalat esittelevät opiskelutarjontaansa toisen asteen yhteys nimisessä tapahtumassa.

Pintakäsittelyalalla maalariopiskelijat näyttivät osaamistaan mm.tapetointityössä.

Pintakäsittelyalan toimitiloissa Joensuun Peltolan C-rakennuksessa on tutustumispäivien (11.11-13.11.2014) aikana älypuhelimella vastattava tietokilpailu, jonka ensimmäistä vuotta maalariksi opiskelevat opiskelijat ovat laatineet. Nopeille tietäjille luvassa palkinto.

Kuviointimaalausta

Rakennusmaalarit ovat kautta aikojen elävöittäneet mm. seinäpintoja käyttäen erilaisia kuviointimaalauksen keinoja.

Entisaikaan maalarit kuvioivat/ootrasivat yksiväriseksi maalatusta peiliovesta arvokkaamman näköisen tammi- tai pähkinäpuuta muistuttavan oven. Mäntytuolista tuli maalarin käsittelyssä erhdyttävästi esim. mahonkipuusta valmistetun näköinen.




Tänä päivänä kuviointimaalit ovat vesiohenteisia ja kuivumisajoiltaan nopeita. Kauppoihin on tullut struktuuripinnoitteita, joilla saadaan kohokuvioita. Metallin eri sävyjä voidaan käyttää seinäpintojen tehosteina. Uusimpia erikoistuotteita on pimeässä hohtava efektilakka.






Pohjois-Karjalan ammattiopiston pintakäsittelyalan opiskelijat ovat elävöittämässä oman taukotilansa seiniä kuva- ja kuviointimaalausmenetelmin.

Joensuulainen maalausliike palkittiin

Itä-Suomen Julkisivumaalaus Oy:lle luovutettiin kunniakirja alan huippuosaamisen kehittämisestä. Jukka Puharisen johtaman maalausliikkeen maalarit ovat ohjanneet lukuisia maalari-opiskelijoita usean vuosikymmenen aikana pintakäsittelyalan ammatin rutiineihin ja viimeisimpänä näyttönä he olivat valmennustiimissä mukana edesauttamassa työntekijänsä EuroSkills- kilpailun pronssille maalaus ja tapetointilajissa. Toimitusjohtaja Jukka Puharinen vastaanotti Pohjois-Karjalan ammattiopiston Rehtori Jyrki Turusen ojentaman huomionosoituksen. Henna Otronen on työssä Itä-Suomen Julkisivumaalaus Oy:llä maalarina ja menestyi erinomaisesti sijoittuen kolmanneksi ammattitaidon euroopanmestaruuskilpailuissa Ranskassa. Henna on suorittanut pintakäsittelyalan perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Joensuussa ja voittanut koulutuksen aikana suomenmestaruuden maalaus ja tapetointilajissa.

Tapetin poiston kautta valmiiseen tapettipintaan.

Tänään opiskelijat aloittivat uuden asiakastyökohteen kunnostuksen Joensuun keskustassa. Ensin suojattiin lattiat ja aiottiin irroittaa jalkalistat, mutta kun kävi ilmi että listat oli kiinnitetty erittäin lujasti lyöntiropuilla, niin päätettiin jättää ne paikoilleen. Ennen tapetin poistoa listan päältä leikattiin tapettiin viilto, että tapetti irtoaa fiksusti myös listan päältä.

Tapetin irroitusta tehtiin kahdella eri menetelmällä. 

Katri poisti tapetteja tapetinpoistoaineella

ja 

 Sara höyrystimellä. 

Molemmat menetelmät (ja opiskelijat:) toimivat hyvin ja tapetti irtosi päivän aikana lennokkaasti.

Höyrystimen käytössä tulee hoksata ettei höyrystä liian läheltä maalaamatonta ns. pisarakattoa, sillä vaarana on, että katossa oleva tasoite kuprahtaa irti kuuman höyryn vaikutuksesta.

Tapetinirroitusainetta käytettäessä tulee tapettipinnan kastua riittävästi, sillä muuten se ei irtoa nopeasti riittävän suurina alueina.

Ei aikaakaan, kun työ oli valmis. Sara ja Katri suorittivat samalla rakennusten korjausmaalaus tutkinnonosan näytön.

Henna Otrosen harjoittelu palkittiin

Henna Otronen saavutti kolmannen sijan 1.-5.10. 2014 Ranskan Lillessä järjestetyissä ammattitaidon euroopanmestaruuskilpailuissa. Henna harjoitteli viikottain vuoden ajan näihin kilpailuihin ja menestystä tuli. ONNEA HENNA huikeasta menestyksestä!!!

Kuva:  SkillsFinland / Juha ROININEN.













Hennan määrätietoinen sitoutuminen valmennukseen, hyvä fyysinen kunto ja erinomaiset ongelmanratkaisutaidot, oma-aloitteisuus, sekä hyvä kyky tehdä laadukasta työtä henkisesti vaativissa tehtävissä takasivat erinomaisen kansainvälisen menestyksen. 

Valmentajan toimi maalarimestari Jouko Ignatius Pohjois-Karjalan ammattiopistosta ja eksperttinä Markku Partanen Etelä-Savon ammattiopistosta. Valmennustiimiin kuului vielä sisustussuunnittelija Jari Salokangas ja tietysti pitkän kokemuksen kansainvälisistä kilpailuista omaava Kirsti Salo Turun ammattiopistosäätiöstä. WorldSkills kilpailuissa vuonna 2011 kolmanneksi sijoittuneen Aku Korhosen opit kuvamaalauksessa ja kilpailutilanteen halinnassa olivat ensiarvoisen tärkeitä.

Henna Otronen on opiskellut pintakäsittelyalan perustutkinnon Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Joensuussa ja suorittaa nyt maalarin ammattitutkintoa oppisopimuskoulutuksella Itä-Suomen Julkisivumaalaus Oy:ssä. Ilman maalausliikkeen johdon positiivista suhtautumista valmennustyöhön ei menestys olisi ollut mahdollista. Kun otetaan vielä huomioon Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän resurssointi valmennukseen ja kilpailuun, menestysprosessi oli valmis.

Kiitokset Hennalle ja kaikille menestyksen mahdollistaneille henkilöille ja yhteistyökumppaneille.

EuroSkills kilpailujen maalaus ja tapetointilajissa tuli hallita tapetointi, oven maalaus, käsivararajoitus, kuvamaalaus käsivaraisesti viivaamalla, vapaavalinteinen kuvamaalaus ja maalin sävytys, siihen liittyvine kuviointitöineen.

Euroopanmestaruuskilpailuihin osallistui 12 kilpailijaa eri euroopan maista. Kilpailun voitti Ranskan kilpailija ja toiseksi tuli maalarityön taitaja Itävallasta.

Työnäytöksiä wanhan kupungin päivässä Joensuussa

Henna Otronen on valittu Suomen edustajaksi ammattitaidon euroopanmestaruuskilpailuihin. EuroSkills kilpailut pidetään tänä vuonna Ranskan Lillessä lokakuun ensimmäisellä viikolla. Hennan laji on maalaus ja tapetointi. Henna on suorittanut Pohjois-Karjalan ammattiopistossa pintakäsittelyalan perustutkinnon ja valmistunut maalariksi. Henna oli lauantaina Pohjois-Karjalan mestarikillan kutsumana näyttämässä taitojaan Wanhan kaupungin päivässä. 

Wanhan kaupungin päivä on perinteinen Joensuun kaupungissa järjestettävä vuosittainen tapahtuma, jossa useiden alojen mestarit ja muut käsityöläisperinteen vaalijat ovat näyttävästi esillä.

Punamultamaalia juhannuksena

Voisihan sen juhannuksen viettää huonomminkin, kuin punamultamaalia keittämällä. Aikoinaan oli perinne että keitin ensimmäisen maalisopan vapunpäivänä. Nyt ei maalia ole juuri useaan vuoteen tehty, mutta nyt ajattelin verestää vanhoja muistoja ja laittaa maalin porisemaan metallialan opiskelijoiden tekemässä uutuuttaan hohtavassa rosteri-astiassa.

Sanovat, ettei rosteri kestä kuumuutta, mutta kyllä minulla edellinen koululla valmistettu pönttö kesti yli 20 vuotta, vaikka oli aina ulkona.






Alma ja Nelli kanit katsovat, että miten se maalin valmistus maalarimestarilta onnistuu.

Taustalla kukkiva juhannusruusu tuo juhannustunnelmaa.

Laitoin keittoastiaan 270 litraa vettä. Tällainen vesimäärä vaatii lämmetäkseen kiehumispisteeseen n. 2-3 tuntia.

Veden lämpiämisvaiheessa sekoitin nesteen sekaan natriumbensoaattia (valkoista jauhetta n. kolmelitraisen astian verran), jonka liuotin lämpimään veteen. Natriumbensoaatti on ruokasäilöntäaine, jolla estetään maalin homehtuminen ja pilaantuminen astiassa. Maali säilyy näin vuosia viilessä kellarissa, jos astiaa ei aukaise säilytyksen aikana. Natriumbensoaattia kannattaa hankkia suoraan tukkuliikkeiden kautta, niin ei tarvitse ostaa kallista elintarvikkeisiin tarkoitettua laatua.

Maaliastian pinnalle nousee vesi ja sideaineena toimiva ruisjauholiisteri, joten astian aukaistuaan maali ei näytä punaiselta. Vasta ensimmäisen perusteellisen sekoituksen jälkeen seos näyttää oikealta maalilta.

Alkuvaiheessa kannattaa laittaa myös rautasulfaatti (rautavihtrilli), jota tähän vesimäärään laitetaan melkein kolme pussia eli 11 kg. Rautasulfaatti toimii maalissa homesuojana ja tartuttaa väripigmentit paremmin alustaan kiinni. Rautasulfaattia käytetään sellaisenaan veteen sekoitettuna myös puun harmaannuttamiseen.

Veden lähestyessä kiehumispistettä lisätään keitokseen ruisjauho.

Ruisjauhoissakin on suuria eroja, olen huomannut, että Pirkka ruisjauho on oikein sopivaa lietemaalin (punamultamaalin) valmistukseen. Jauhojen sakoluku ratkaisee tuleeko maalista maalarin kannalta sopivan geelimäistä/hyytelömäistä, eli tiksotrooppista (keittiötermein; puuroutuuko jauhot hyvin) vai liian juoksevaa. Maalin kestävyyteen asialla ei sinänsä ole merkitystä. Punamultamaalin kohdalla ohut maali peittää ja kestää aikaa ainakin yhtä hyvin kuin paksu maali.

Ruisjauhot kannattaa ripotella veden sekaan siivilän kanssa, näin jauhon seassa olevat akanat ja karkeampi aines saadaan siivilöityä pois. Siivilän kanssa laitettaessa jauho laskeutuu vedenpintaan tasaisemmin ja sekoitusmelaa sopivasti kallistellen se saadaan sekoittumaan mahdollisimman nopeasti veteen. Näin vältytään paakkuuntumiselta.

Ruisjauhon lisäämisen jälkeen ruisjauholiisteriä (maalin sideainetta) keitetään noin tunnin verran, ennen kuin seokseen voidaan lisätä vernissaa 10 litraa. Vernissa on keitettyä pellavaöljyä, joka kannattaa sekoittaa joukkoon reippaasti hämmentäen. Kun maaliin laitetaan vernissaa, niin maali ei tartu alkuaikoina rakennuksen seinistä vaatteisiin ja maalin tarttuvuus höylättyyn puupintaan paranee.

Vernissan hinnoissa on suuria eroja, sateenkaarivärin vernissassa on laatu ja hintasuhde kohdallaan.




















Vernissan lisäämisen jälkeen maalia keitetään jälleen tunti, jolloin päästää laittamaan keitokseen pigmentit. Pigmemttiä tähän vesimäärään tulee laittaa 50 kiloa (kaksi säkkiä).Tässä vaiheessa seos ei saisi kiehua (roplottaa), sillä pigmentti nostaa seoksen lämpötilaa entisestään.

Käytin tällä kertaa Hangon värin extra sävyä, joka on falunin punaista hivene vaaleampaa, mutta Italianpunaista huomattavasti tummempaa. Pigmentit voi ripotella keitokseen kauhalla, samalla nesteen pintaa voimakkaasti sekoittaen. Aika ajoin on hyvä nostella seosta sekoitusmelalla pohjaa myöten.

Kun maali on muhinut vielä tunnin verran pigmentin lisäämisen jälkeen, niin sen voi purkittaa esim. muovisankoihin. Muovisankoja voi kysellä leipomoilta... muista kysyä ja varmistaa myös sankoihin sopivat kannet ;), niitä kun on hyvin monenlaisia.

Keittoastiaan kannattaa asentaa reilun läpimitan omaava kuulahana, niin se ei tukkeennu ja maalia ei tarvitse sankolla kurkotella suoraan astiasta.

Punamultamaalia käytettäessä on huomioitava, että jokainen keitos on ns. erivärinen vaikka käyttäisi saman nimistä pigmenttiä, eli jos rakennuksen maalausta jatkaa toisella maalierällä, niin se täytyy tehdä siten, ettei kesken seinän joudu keitoserää vaihtamaan. Kulman yli mentäessä seuraavalle seinälle voi maalisävy vähän vaihtuakin, sillä sitä ei kukaan huomaa.

Maalaus on tehtävä huolellisesti muutama lauta tai hirsi päästä päähän, niin ei jää ns. jatkoskohtia. Jos seinään jää maalaamattomia kohtia, niin niiden paikkaaminen ei onnistu hyvin vaikka sen tekisi samalla maalierällä. Korjatut kohdat tulevat näkymään selvästi.

Jos pinnalle nousee valkoista härmettä, niin se on rautasulfaatista nousevaa suolaa, se häviää ajan kanssa seinän kastuessa. Pinnan voi toki kastella puutarhaletkuun kiinnitetyllä pistoolilla kevyesti sumuttaen. Näin härme häviää, eikä tule uudelleen näkyviin.

Museovirasto on myös tehnyt ohjekortin punamultamaalista.

Kapioarkun entistäminen

Huonekalu tai esine tulee ensin kuvata ja jopa kirjallisesti dokumentoida, ennen sen entistämistä.

Kapioarkun entistämisessä tutkitaan ensin sen rakenteellinen kunto ja korjataan rikkoontuneet kohdat. Usein raudat ovat osin irronneet ja joskus jopa jääneet matkan varrelle. Saranoista puuttuu usein ruuveja tai ne ovat löystyneet. Jos ruuvi ei pysy enää löystyneessä reijässä, on hyvä lyödä sinne ennakkoon puutikku johon on laitettu liimaa. Rautojen terävät reunat ja kulmat on hyvä myös viilata.

Vanha kapioarkku pestään ja sen jälkeen aletaan tutkia onko siinä ollut koristemaalauksia. Myös se millä maalilla, sävyillä ja tekniikoilla pintakäsittely on tehty tulee selvittää. Toki asiakkaan aiempi perinnetieto ja näkemykset tulevasta pintakäsittelystä otetaan huomioon.

Tästä entisöitävästä  kapioarkusta löytyi koristemaalaus kannen keskeltä. Koristemaalaus saatiin näkyviin käyttämällä maalinpoistoainetta. Kyse on 50-luvulla tehdystä esineestä, joten hyvin suuria historiallisia vaatimuksia entisöinnille ei ole. Siispä päätimme asiakkaan kanssa, että teemme vastaavan tyyppiset koristeet myös kannen reuna-alueille.

Kaioarkku oli alunperin maalattu vaaleamman punaisella maalilla ja raudat harmaalla. Edellisellä kerralla raudat oli maalattu mustaksi.

Maalinpoistoaine tulee pestä esineen pinnalta tarkasti pois. Seuraavaksi maalipinta on hiottava kauttaaltaan himmeäksi. Tässä käytettiin apuna pölyimuriin kiinnitettyä hiomakonetta. Hiomapaperin karkeus oli n:o 180. Reunat joihin hiomakone ei ulottunut himmenettiin karhunkielellä.

Kun pinta oli joka kohdasta himmeä,  maalattiin se perinteisellä Pesto-merkkisellä alkydimaalilla. Tätä maalia ei enää valmisteta, vaikka se oli parhaita tähän tarkoitukseen sopivia maaleja. Maalista jää öljymaalin tyyppinen sivellinjälki näkyviin ja sen päälle on hyvä tehdä koristemaalaus. Maali on liuotinohenteinen ja se ohennetaan lakkabensalla. Tämä aiheuttaa sen, että maalaus on tehtävä hyvin ilmastoidussa tilassa tai käytettävä aktiivihiilisuojainta. Siveltimenä käytettiin Tikkurilan sekaharjakasella olevaa lakkasivellintä. perinteisesti liuotinohenteisia maaleja maalattiin villisiankarvasiveltimellä. Keinokuitusivellin on yleensä liian löysä sitkeämmän alkydi- tai öljymaalin levittämiseen.

Alkydimaali tummuu hivenen kuivuessaan, joskin ei niin paljon kuin vesiohenteiset maalit. Tämä on hyvä ottaa huomioon sävyä valittaessa. Puupintaa maalattaessa ei rautoja tarvitse varoa, sillä ne maalataan/rajataan lopuksi. Maalaus on tehtävä niin, että pintaan jäävät sivellinjäljet ovat suorassa ja puunsyyn mukaisesti. Maalipintaa tulee jonkin aikaa tarkkailla, sillä on mahdollista, että rautojen reunoista maali alkaa valumaan. Valumat saadaan korjattua vielä kymmenen minuutin kuluessa maalauksesta.

Pintamaali on maalattu välihiontoineen kolmeen kertaan. Maalien peittokyky on välillä tosi huono, riippuen sävystä. Maaliksi olisi hyvin käynyt myös esim. vesiohenteinen futura aqua, mutta tässä haettiin 50-luvun tunnelmaa ja siten käytettiin sillä aikakaudella oikeasti käytettyjä maaleja.

Kun maali oli peittänyt ja kuivanut pari vuorokautta, niin seuraava työvaihe oli kansanomaisen koristemaalauskuvion siirtäminen kapioarkun kanteen. Tällä kertaa siirsin kuvion seuraavasti. Ensin  suttasin piirrospaperin taustapuolen lyjykynällä . Sitten keskitin ja teippasin kuvan maalattavalle alustalle ja piirsin kuvan uudelleen. Näin piirros siirtyi kalkkerinomaisesti kapioarkun kanteen. Taustan värjäämisessä olisin voinut käyttää myös esim. taululiitua.

Piirtäessä pitää huomioida se, ettei kädellä hiero kuvaa, sillä silloin maalattava pinta sotkeentuu liian laajalta alueelta ja kuvasta tulee suttuinen.







Koristemaalaus tehdään teräväkärkisellä siveltimellä ns. kirjoitussiveltimellä, jonka karva on näädänkarvaa.

Maalina käytetään tauluöljymaaleja. Öljymaalit ovat jäykkiä ja hitaasti kuivuvia, joten ne tulee ohentaa liuoksella, jossa on vernissaa, serotiinia ja tärpättiä. Liuoksessa on  kaikkia näitä aineita saman verran.

Itse tekniikka on oma lukunsa. Pitkävartista sivellintä pidetään sormenpäissä, että sitä voidaan pyörittää ja kallistella. Sivellinkäsi tuetaan joko toiseen käteen tai tukikeppiin. Näin sivellin saadaan riittävän pystyyn. Harjoittelu kannattaa aloittaa lehden maalauksesta. Sivellin tulee kostuttaa maaliin koko harjasosaltaan ja helpoin tapa on laittaa siveltimen harjasosa litteäksi. Lehtikuvio on saatava maalattua kertavedolla, että sivellinjälki on muodon mukainen.





Värittämällä tehty ammattitaidoton työ paljastuu patinointivaiheessa.

Jos esine patinoidaan, eli tehdään vanhemman näköiseksi, niin koristemaalauksessa olevat kirkkaudeltaan esiin ponnahtavat sävyt tasaantuvat ja pinnan painaumat, sekä sivellinjäljet tulevat vanhaa esinettä kunnioittaen esille.

Patinointiliemeen laitettiin vernissaa, tärpättiä, kuiviketta ja pigmenttejä. Pigmentiksi punaisen kapioarkun patinaliemeen sopii ruskeat epäorgaaniset pigmentit, kuten kasselinruskea ja ruskeaumbra. Vanhoissa ohjeissa sanotaan että patinaliemeen tulisi laittaa vielä ripaus esineen sävyn vastaväriä. Tämä perustui ajatukseen, että sävyt ovat harmoniassa, kun kaikki kolme pääsävyä ovat mukana. Tässä punaisessa kapioarkussa vastaväri oli vihreä.

Patinointityötä aloitettaessa pitää varmistaa, että maalipinnalla ei ole roskia/kohoumia, sillä patinointiliemi kasautuu niiden ympärille ja ne korostuvat liikaa.
 
Patinointiliemen annetaan levätä muutama tunti, että pigmenttipartikkelit laskeutuvat osin astian pohjalle. Kun patinointityö aloitetaan, niin liemi sekoitetaan kevyesti ja patinaväriä otetaan siveltimeen astiaa kallistaen sen pohjalta. Eli vältetään ottamasta siveltimeen liikaa nestettä. Näin vältetään aloittelijan virhe, jossa pinnalle jää liikaa nestettä aiheuttaen sen, että se ei kuiva riitävän nopeasti ja tummennus ei ole hallittavissa.

Patinaväriä laitetaan pinnalle todella nihkeästi siveltimellä työnnellen (lientä ei siis levitetä samalla tavalla kuin lakkaa tai maalia). Seuraavaksi pyyhitään pintaa niiltä osin mistä pinta olisi käytössä ollessaankin kulunut. Likaa maskeeraavaa patinaa jää reunoille ja painaumiin,  näin myös siveltimen jäljet tulevat esille paremmin.

Pyyhkimisen jälkeen pintaa on hyvä hieroa kämmenellä, että patinaliemi menee kaikkiin painaumiin tasaisesti. Pyyhkimisen rajat hakataan siveltimellä tai maaliharjalla, josta ei irtoa karvoja. Keinokuitusiveltimet ovat osoittautuneet tähän työhön sopivaksi. Hakkaamisen tarkoitus on, että rajat eivät näytä pyyhityiltä ja ne eivät ole liian jyrkät. Tavoite on, että pinnasta ei huomaa että sitä on erityisesti käsitelty, vaan että se olisi ajan kanssa patinoitunut. Lopuksi siveltimellä häivytetään hakkausjäljet.

Koristemaalauksesta on vielä lakkabensarätillä pyyhittävä valkoiset varjostukset puhtaammaksi ja sormella häivytettävä pyyhkimisestä aiheutuneet jäljet.

Patinoinnin jälkeen esine kannattaa vielä lakata, niin sille saadaan kulutuskestävyyttä.

Koristemaalatun ja patinoidun esineen lakaksi kannattaa valita puolihimmeä lakka.

Valmista työtä on mukava katsella.

Valmistautumista euroopanmestaruuskilpailuihin

Pohjois-Karjalan ammattiopistosta maalariksi valmistunut Henna Otronen valmentautuu Ranskassa syksyllä pidettäviin euroopanmestaruuskilpailuihin harjoittelemalla mm. tapetointia, viivausta, tekstin suurennoksia ja kuva- ja ovien maalausta.

Henna haki rutiinia tapetointiin eräällä omakotitalotyömaalla, missä tapetiksi oli valittu perinteisempiä tapettilaatuja.

Laser on nykyaikainen tapa varmistaa tapetin suoruus ja kuvion korkeus, jos kuviokohdistusta ei ole tapetin saumassa.

Liisteröintikone nopeuttaa työtä huomattavasti, jos liisteröidään vetytettäviä tapetteja.

Maalari Henna Otronen osallistui World Skills valmennukseen

Pohjois-Karjalan ammattiopistosta pintakäsittelyalan perustutkinnon suorittanut maalari Henna Otronen osallistui Turun ammattiopistosäätiön järjestämään WorldSkills-valmennukseen.



















Valmentajana MM-kilpailuvalmennuksessa toimi lajipäällikkö Kirsti Salo. Valmennuksen aikana valitaan edustaja myös pohjoismaiseen maalarikilpailuun, jotka on tänä vuonna Ruotsissa. Henna on valittu edustamaan Suomea Euroopan mestaruuskilpailuihin (EuroSkills; maalaus ja tapetointi-laji) Ranskaan. Henna suorittaa valmentautumisen ohella maalarin ammattitutkintoa Itä-Suomen Julkisivumaalaus Oy:llä oppisopimuksella. EuroSkills valmennusta koordinoi maalarimestari Jouko Ignatius

Maalaus ja tapetointi lajin Taitaja 2014 kilpailut

Taitaja2014 tapahtuman järjesti Koulutuskeskus Salpaus yhteistyökumppaneidensa kanssa. Lajijärjestelyissä oli mukana kuusi muuta suomalaista ammatillista oppilaitosta ja satoja eri alojen yrityksiä. Tapahtuman taustaorganisaationa toimi Skills Finland ry.

 

Pintakäsittelyalan Taitaja-kilpailun laji on maalaus ja tapetointi. Pohjois-Karjalan ammattiopiston maalari-opiskelijat ovat menestyneet erittäin hyvin valtakunnallisissa ammattitaitokilpailuissa vuosien varrella. Tänä vuonna maalaus ja tapetointi lajissa Pohjois-Karjalan ammattiopistoa edusti Anna Myller. Hän sijoittui loppukilpailussa hienosti viidenneksi.

Suomenmestaruuden voitti Iida Armila Savon ammatti ja aikuisopistosta ja toiseksi sijoittui Veera Pellonpää Koulutuskeskus Sedusta ja kolmanneksi Sari Nykänen Jyväskylän ja Jämsän ammattiopistosta.

Kilpailutyössä testattiin opiskelijoiden taitoja mm. kipsilevysaumojen nauhoituksessa ja tasoituksessa, oven maalaustyössä, tapetoinnissa ja ulkomaalaustöissä.

Hionnat tuli tehdä pölyttömästi käyttämällä pölyimuriin kytkettyä hiontatukea tai -hiomakonetta.

Työsuorituksia arvioitiin koko ajan. Työtehtävä oli laaja ja hyvin haasteellinen juuri ajan käytön suhteen. Maalaustyöselityksen tarkka noudattaminen tuotti aika paljon vaikeuksia tiukasta aikataulusta johtuen.

Työturvallisuuden noudattamista valvottiin myös tarkasti. Kypärä, suojalasit, työkäsineet, heijastinliivi, turvajalkineet ja työturvallisuuskortti vaadittiin kilpailuun osallistujalta.

Taitaja 2014 kilpailuista voit lukea myös väri ja pinta 3/14 lehdestä sivulta 14.

Maalaistalon remontti valmistui

Maalaistalon sisustusremontin kohteena olevat kaksi huonetta ovat nyt valmiit ja huonekalut ovat löytäneet jälleen omat paikkansa.

Viimeisenä työnä opiskelijat listoittivat huoneet ja viimeistelivät listojen jiirit akryylimassalla.

Vanhassa hirsitalossa ei oikein mikään kohta ole suorassa, joten työ vaatii maalarilta melkoista ammattitaitoa, että kokonaisuus saadaan laadukkaan ja viimeistellyn näköiseksi.

Opiskelijat onnistuivat työssään hienosti. Sähköasentaja kävi vielä kiinnittämässä sähköjohdot, niin kokonaisuus on näyttävä, vai mitä sanotte?

Helsingin sanomissa oli juttu erään vanhan rakennuksen kunnostamisesta.

Mukava on emännän neuloa sukkaa uudistetussa huoneessa.

Listoitustyö

Opiskelijat ovat päässeet maalaistalon remontissa jo listoitustyövaiheeseen. Pintakäsittelyalan opiskelijoiden koulutukseen on lisätty mm. rakentamista ja listoitusta, että opiskelijat pystyvät tekemään tavoitteet saavutettuaan kokonaisvaltaisia huoneistoremontteja.

Anu, Mira ja Roosa ovat tehneet konaisvaltaisen huoneiden sisustusremontin, katosta lattiaan. Nyt työn alla on listoittaminen.

Tietoa tarvitaan

Huippuammattilaisen tunnistaa siitä, että hänellä on laaja ymmärrys asiayhteyksistä ja työn laadukkaaseen lopputulokseen johtaneista syistä. Tämän voi saavuttaa etsimällä tietoa netistä, kirjoista ja kuuntelemalla valikoiden alan ammattilaisia.

Pintakäsittelyalan koulutuksessa tehdään paljon asiakastöitä ja opiskellaan alan yrityksissä, mutta olennainen osa ammattisivistyksen rakentamisessa on myös tietopuolisella opiskelulla.

Joensuussa sijaitsevan Pohjois-Karjalan ammattiopiston maalariopiskelijoiden tietopuolinen oppimateriaali on kasattu Moodle-oppimisympäristöön. Opiskelijat voivat asiakastöitä tehdessään käydä etsimässä tietoa videoita katsellen ja kirjallisia teoksia lukien. Verkossa oleviin tietopuolisiin materiaaleihin on liitetty tehtäviä, jotka tulee palauttaa moodleen.

Roosa ja Katja tekevät raportteja asiakastöistä, joita ovat tehneet korjausrakennusmaalaus 2. jakson aikana.

Lattian hionta ja lakkaus

Usein käy niin, että kun huone on maalattu ja tapetoitu, niin se ei näytä hyvältä, ennen kuin kaikki kohdat on läpi käyty. Näin kävi tässäkin maalaistalon remontissa.

Lattia oli kellastunut ja lagotto romagnolo rotuiset koirat olivat repineet sen vauhdikkaimmissa leikeissään puhki. Päätimme hioa ja lakata lattian. Samalla voitaisiin sävyttää se uudistetun olohuoneen lattian väriin sopivaksi.

Hionta tehtiin lattiahiomakoneilla, joten työ eteni nopeasti.

Vasemmalla reunahiomakone, keskellä nauhahiomakone ja oikealla pölyn poistoon käytetty imuri.







Käytimme eri hiomapaperin karkeuksia seuraavasti. Ensimmäinen (lakan poistoon tarkoitettu) hionta n:o 60, toinen n:o 80 ja kolmas n:o 100. Lopuksi hienostelimme vielä kostuttamalla lattian vedellä ja sen kuivuttua tekemällä viimeistelyhionta  n:o 120 hiomapaperilla. Tällä kostutushionnalla pyrimme siihen, että kun käytämme vesiohenteista lakkaa, niin lakkapinnasta saataisiin tasaisempi (puunsyyt eivät nouse niin paljon ylös lakkausvaiheessa).

Lattiassa olevat kolot kitataan hiontapurusta ja lakasta tehdyllä massalla tai maalikaupoista saatavalla puukitillä. Kittauksen jälkeen pinta on hiottava koneellisesti.

Pintakäsittelyssä käytimme yksikomponenttista parketti Ässä 50 lakkaa. Lakan levityksessä käytettiin ns. flotexlastaa. Ensimmäiseen lakkauskertaan käytin sävyttämätöntä Parketti Ässä lakkaa ja kahteen seuraavaan Parketti Ässä petsillä sävytettyä lakkaa.

Ylitasoitusta ja tapetointia

Huoneen seinät on nyt tasoitettu yhteen kertaan kipsitasoitteella. Sara ja Raisa paikkasivat mm. viemäröinnistä johtuvia reikiä muurauslaastilla ja tiilenpaloilla.

Kuvassa myös tasoitteen sekoittamisessa käytetty laite.









 Huonen seinät olivat hyvin masentavan näköiset ennen maalariopiskelijoiden käden jälkeä.

Olohuoneen tapetointi edistyy hyvin. Kuvassa näkyy myös maalaamalla tehty "puulattia".

Tiiliseinän tasoittaminen kipsitasoitteella

Maalariopiskelijat ovat pohjustaneet tiiliseinät ja tänään aloitamme niiden ylitasoittaminen kipsitasoitteella. Linkissä on käyttämämme tuotteen opastusvideo. Tässä vielä Knauf kipsitasoitteen markkinointia/ohjeistusta M.A Nummisen laulamana;)

Roosa teki lattiaan puukuviointia vesiohenteisilla pintakäsittelyaineilla. Puukuviointiaineena käytettiin parkettipetsiä ja kuviointi tehtiin kumisella puunmukailutyökalulla. Tätä työtapaa ei tule sekoittaa perinteiseen puunmukailutyöhön, missä käytetään sellaisia tekniikoita, joilla saadaan erehdyttävästi puun näköistä pintaa käsityönä kuvioimalla.

Mira jatkoi huoneen tapetoimista tasakohdisteisella tapetilla.