Pintakäsittelyalan perustutkinnon
Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Joensuussa suorittanut maalari Henna
Otronen valitaan ammattitaidon MM-kilpailuihin Brasiliaan hänen voitettuaan
maalaus ja tapetointilajin karsintakilpailun Turun ammattiopistosäätiöllä järjestetyssä mittelössä. Kilpailu oli
tiukkaakin tiukempi, kun tasokkaat nuoret maalarit näyttivät
taitavuuttaan. Kilpailussa tehtiin mm. piirustuksen mukainen kuvamaalaus
käsivaraisesti rajaten ja tapetointityö. Mitoissa ei saanut olla
millinkään virhettä, jos mieli selvitä ilman virhepisteitä. Oven maalaus
kuului myös ohjelmaan ja siinä piti pystyä normaalien ovimaalausten
lisäksi rajoittamaan käsivaraisesti oveen kiinnitetyt listat siten, että
poikkeamia ei ole havaittavissa metrin päästä katsottuna. Toiseksi
sijoittui Katja Raitio Salosta, joka osallistui aiemmin tänä vuonna
pohjoismaiden mestaruuskilpailuihin. Henna sijoittui syksyllä Ranskan Lillessä järjestetyissä Euroopanmestaruuskilpailuissa kolmanneksi.
torstai 18. joulukuuta 2014
maanantai 8. joulukuuta 2014
Huonekalujen korjaamista ja vahausta, sekä koristemaalausta
Tänään oli jälleen erittäin monipuolinen työpäivä pintakäsittelyalalla. Tässä jaksossa, joka alkoi joulukuun alussa ja kestää kaksi kuukautta tehdään ammatillisia valinnaisia tutkinnon osia. Minä opetan koristemaalausta, puupintojen pintakäsittelyä ja mukailumaalausta. Mikko opettaa samaan aikaan märkätilojen laatoitusta.
Näitä tutkinnon osia ei ole vuosiin opetettu, kun pääpaino on ollut rakennusmaalaustöissä. On kuitenkin hyvä, että muutama maalari osaa myös näitä työtehtäviä. Toki märkätilan laatoitus on ollut vuosittain opetettavien työtehtävien listalla.
Opiskelijat aloittivat työt vahaamalla toisen pirtinpöytäkaluston OsmoColorin peittävällä vahalla.
Maalattavaksi tulevan pirtitinpöydän jalkaosat maalattiin eilen futura 3 aqua tartuntapohjamaalilla ja sen kuivuttua kolot kitattiin pikasiloitteella.Tänään pirtinpöytäryhmän jalat ruiskumaalattiin hajoitusilmaruiskulla valkoiseksi Futura aqua 20 kalustemaalilla. Kansi vahataan kuultavaksi tästäkin pöytäryhmästä käyttäen maalarinvalkoista sävyä.
Vahasta haihtuu voimakkaan hajuista liuotinta, joten työssä kannattaa käyttää aktiivihiilisuojainta. Rätit, joissa on öljyä tai nestemäistä vahaa kannattaa kastella vedellä ja viedä ulkona olevaan jäteastiaan, sillä ne saattavat syttyä palamaan itsekseen.
Ennen em. pintakäsittelytöitä pinnat on tietenkin pesty ja hiottu.
Vahauksen jälkeen olikin vuorossa tuolien liimaustyö. Ensin puhdisteltiin liimapinnat ja ei muuta kuin liimaa liitoksiin ja puristusta päälle. On tärkeää tehdä ristimittauksia ja silmämääräisiä tarkastuksia, ennen kuin jättää tuolin ns. käsistään kuivumaan. Näin tuoli seisoskelee kiikkumatta ryhdikkään näköisenä vielä aamullakin... ainakin jos kyseessä ei ole kiikkutuoli :)
Vanhojen tuolien korjauksessa on usein aiemmissa liimauksissa tehty se virhe, että vaikka on käytetty puuliimaa, niin liitokset on jätetty puristamatta. Ilman puristamatta puuliimalla liimatut liitokset irtoavat ja tuoli alkaa heilua. Lisäksi puuliima on vaikea saada liitoksesta pois sen elastisuuden takia. Kun sitä on kuivaneena kolon pohjalla, niin se estää liitoksen menemistä pohjaan asti. Käytettäessä kaksikomponenttista epoksiliimaa puristusta ei välttämättä tarvita, jos liitokset saadaan muulla tavoin menemään pohjaan asti. Entisöijät käyttävät myös polyuretaaniliimaa huonekalujen korjaamisessa. Oikein vanhoissa huonekaluissa on käytetty ns. sulateliimaa. jota on kutsuttu nahka- ja luuliimaksi.
Muutama opiskelija piirsi kansanomaisia koristeornamenttejä ja teki niihin värisuunnitelman. Koristemaalaus on tarkoitus toteuttaa tarjottimille vesiohenteisilla öljymaaleilla.
Näitä tutkinnon osia ei ole vuosiin opetettu, kun pääpaino on ollut rakennusmaalaustöissä. On kuitenkin hyvä, että muutama maalari osaa myös näitä työtehtäviä. Toki märkätilan laatoitus on ollut vuosittain opetettavien työtehtävien listalla.
Opiskelijat aloittivat työt vahaamalla toisen pirtinpöytäkaluston OsmoColorin peittävällä vahalla.
Maalattavaksi tulevan pirtitinpöydän jalkaosat maalattiin eilen futura 3 aqua tartuntapohjamaalilla ja sen kuivuttua kolot kitattiin pikasiloitteella.Tänään pirtinpöytäryhmän jalat ruiskumaalattiin hajoitusilmaruiskulla valkoiseksi Futura aqua 20 kalustemaalilla. Kansi vahataan kuultavaksi tästäkin pöytäryhmästä käyttäen maalarinvalkoista sävyä.
Vahasta haihtuu voimakkaan hajuista liuotinta, joten työssä kannattaa käyttää aktiivihiilisuojainta. Rätit, joissa on öljyä tai nestemäistä vahaa kannattaa kastella vedellä ja viedä ulkona olevaan jäteastiaan, sillä ne saattavat syttyä palamaan itsekseen.
Ennen em. pintakäsittelytöitä pinnat on tietenkin pesty ja hiottu.
Vahauksen jälkeen olikin vuorossa tuolien liimaustyö. Ensin puhdisteltiin liimapinnat ja ei muuta kuin liimaa liitoksiin ja puristusta päälle. On tärkeää tehdä ristimittauksia ja silmämääräisiä tarkastuksia, ennen kuin jättää tuolin ns. käsistään kuivumaan. Näin tuoli seisoskelee kiikkumatta ryhdikkään näköisenä vielä aamullakin... ainakin jos kyseessä ei ole kiikkutuoli :)
Vanhojen tuolien korjauksessa on usein aiemmissa liimauksissa tehty se virhe, että vaikka on käytetty puuliimaa, niin liitokset on jätetty puristamatta. Ilman puristamatta puuliimalla liimatut liitokset irtoavat ja tuoli alkaa heilua. Lisäksi puuliima on vaikea saada liitoksesta pois sen elastisuuden takia. Kun sitä on kuivaneena kolon pohjalla, niin se estää liitoksen menemistä pohjaan asti. Käytettäessä kaksikomponenttista epoksiliimaa puristusta ei välttämättä tarvita, jos liitokset saadaan muulla tavoin menemään pohjaan asti. Entisöijät käyttävät myös polyuretaaniliimaa huonekalujen korjaamisessa. Oikein vanhoissa huonekaluissa on käytetty ns. sulateliimaa. jota on kutsuttu nahka- ja luuliimaksi.
Muutama opiskelija piirsi kansanomaisia koristeornamenttejä ja teki niihin värisuunnitelman. Koristemaalaus on tarkoitus toteuttaa tarjottimille vesiohenteisilla öljymaaleilla.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)