Työvaiheet aloitettiin pesemällä tuoli maalarinpesutiivisteellä ja purkamalla se osiin. Osat tuli merkata huolellisesti, että oikea osa löytää paikkansa nopeasti liimausvaiheessa.
Tuolin hionnassa käytettiin 180-320 numeroisia hiomapapereita. Pintakäsittelyn edetessä numerot suurenevat, sillä mitä suurempi numero hiomapaperissa on sitä hienompaa jälkeä hionnalla saadaan.
Tuolin istuinosa lakattiin nitroselluloosalakalla, joka oli hyvin paljon käytetty tuote tuolin valmistusajankohdan aikakaudella. Ongelmana oli se, ettei tinnerillä ohennettavaa nitroselluloosalakkaa tahdo saada enää mistään, kun sen valmistus on tuote- VOC säädösten ohjaamana lopetettu.
Löysimme kuitenkin kaupasta vanhaa varastoa ja niinpä pääsimme lakkaamaan tuolia alkuperäisellä tuotteella. Selluloosalakka kuivaa tosi nopeasti, sillä se on fysikaalisesti kuivuva lakka, tuote on kuiva, kun liuotin on haihtunut. Ohentimena käytettävä tinneri ja sitä sisältävät lakat ovat erittäin tulenarkoja, joten niiden läheisyydessä ei saa esiintyä kipinöintiä. Tuotetta ei saa käyttää muualla, kuin ATEX- säädösten mukaisissa tiloissa.
Lakkaus on järkevintä tehdä hajoitusilmaruiskulla, sillä lakka kuivaa niin nopeasti, että sen levittäminen siveltimellä tuottaisi ongelmia. Lakkaustyössä tulee käyttää ilmastoitua tilaa (maalaamoa) ja ruiskuttajalla aktiivihiilisuojainta. Käsineiden ja suojalasien käyttö on myös välttämätöntä.
