Opettajanhuoneeni on nyt maalari- ja sisustajaopiskelijoiden avustamana laitettu minun mieleiseksi ja ensi viikolla tulee huonekalutoimittaja suunnittelemaan siihen sopivat kalusteet.
Ennen opettajanhuoneissa toimi korkeilla tuoleilla istuvat opettaja, näpytellen itsevaltiaasti tietokonettaan katsellen seinään päin. Opettajan työhuone koettiin enimmäkseen myös puhuttelujen tyyssijana.
Nyt on tullut uusia aika, jolloin opettajalta vaaditaan neuvottelukykyä opiskelijoiden-, työkavereiden-, kuin työelämänedustajien suuntaan. Verkosto-osaaminen, kommunikointitaidot ja erityisesti kuuntelemisen taito ovat nousseet opettajan työn tärkeimmiksi taidoiksi, ammattitaidon ja opetussuunnitelmaymmärryksen lisäksi.
Opettajasta on tullut sparraajia ja valmentaja, joka selvittää opiskelijan vahvuuksia ja hänen opintopolkutavoitteita- ja mahdollisuuksia. Enää ei tarvita monisteita tai fläppitauluja.
Opettajan on pystyttävä esittelemään opintolkuja ja tutkinnon osien sisältöjä, näyttö- sekä tutkinnon osan arviointikriteereitä selkeästi suoraan tietokoneelta. Siihen tarvitaan iso tietokonenäyttö seinälle ja siihen sopiva tekniikka, joka mahdollistaa myös opettajan ja opiskelijoiden välisen katsekontaktin ja sitä kautta sanattoman viestinnän havainnoinnin. Toki tabletilta ja läppäriltä tulisi saada esitykset näkyviin langattomasti.
No mitä vielä tarvitaan? Opettajanhuoneista pitäisi tehdä muutaman opiskelijan valmennus- ja opetustuokioihin sopivia tiloja. Silloin olisi hyvä, jos tunnelma saataisiin mahdollisimman epämuodolliseksi. No tästä voidaan toki olla eri mieltäkin, mutta oletan, että kun työssäoppiminen käytännön työtehtävien opetuksessa tulee lisääntymään reippaasti, niin koulun ja opettajien tehtäväksi jää varmistaa opiskelijoiden tietopuolinen osaaminen kussakin tutkinnon osassa työssäoppimisen aikana.
Saattaisi olla järkevää luoda järjestelmä, missä opettajan työjärjestykseen merkattaisiin valmennuspäivät, milloin käsitellään työssäoppimispäiväkirjoista esiin nostetut ilmiöt kunkin opiskelijan osalta. Opettaja siten voisi valmistella opiskelijoiden toppiviikkojen aikana esille nousseiden työtehtävien kautta tietopuolisen aineiston, minkä ohjaamana asiat käsiteltäisiin näiden pienryhmien kokoontumisten aikana.
Oletan kuitenkin että jos opiskelijan ja ohjaajan (opettajan) keskustelu ja ilmiökeskeinen ohjauskeskustelu saadaan sellaiseksi, että opettaja ei ole auktoriteettinen viisauden tuoja, vaan opiskelijat ja opettaja yhdessä tuottavat se ymmärryksen kustakin käsiteltävästä ilmiöstä/ aihekokonaisuudesta, niin päästään tuloksellisempaan lopputulokseen.
Tärkeää on se, että opiskelijoille jää oikeasti aito tunne, että opettaja on kiinnostunut käsiteltävästä aiheesta ja heistä, haluten oppia itsekin siitä mitä työssäoppimisjaksoilla on nähty, tehty ja kuultu.
Tämä tietysti vaatii työtilaan sopivat huonekalut, mitkä tukevat tämän suuntaista toimintaa. Olen päättänyt esimiesteni suostumuksella hankkia Martelan kalusteet, jotka sopisivat aiemmin esittelemääni formaattiin.
