Verhoilijamestarin opissa

Kiitokset verhoilijamestari Tapio Tahvanaiselle. Aivan huikeaa oppia tänään pintakäsittelyalan opiskelijoille työnäytöksen muodossa Verhoilijamestari Staffan yrityksen http://www.staffan.fi/ tiloissa Joensuussa. Tämä lähti siitä, kun opiskelijani sanoi myös verhoilevansa omat entisöimänsä tuolit. Silloin välähti, että nyt soitan hyvälle ystävälleni Tapiolle. Meillä kun on ollut tapana etsiä parhaat opit joka työhön. Kunnioitettavaa mestariasennetta on myös sitoutuminen ammattitaidon välittämiseen nuoremmille, no ei nyt välttämättä aina ilmaiseksi. Opiskelijat olivat mykistyneitä Tapion ammattitaidosta. Sanoin opiskelijoille, että nyt katsoitte sitten Suomen parhaan verhoilijamestarin otteita. Ohjeiden jälkeen opiskelija palasi koululle muistelemaan itse tehden viisi seuraavaa, että miten mestari kaiken oikein niin kätevästi tekikään. 

 

Harmittaa, kun isot huonekaluketjut ovat vääristäneet meidän hintatietouden ja laadun ymmärtämisen. Tuo kuvan pöydällä oleva tuolikin on niin korkealaatuinen käsityön luomus, että sitä ei voi verrata halpatuontimaissa orjatyövoimalla tehtyihin isojen kauppaketjujen uretaanista puristettuihin keposiin saman mallisiin muutaman sadan euron lepotuoleihin. Harmittava asia, että kun asiakkaiden hintavertaus käy isojen huonekaluhallien tuotteisiin... hiljaiseksi vetää. 

Sama se on pintakäsittelyssäkin. Kun asiakas soittaa, niin jutustelu alkaa hyvin usein: "itse olisin sipaissu, mutta kun ei ole aikaa". Vähän jos hiomapaperilla hipasee ja maali päälle... juurikin, missä on se huippuammattilaisen arvostus. Parempi olisi kysellä aluksi asiantuntijalta, miten se pitäisi tehdä ja mitä minkäkin arvoiselle huonekalulle kannattaa mitäkin tehdä. Siitä tiedosta kannattaa ja toivottavasti ollaan valmiita maksamaan myös tulevaisuudessa.

Työpaikalla näyttöjä arvioimassa

Helmi opiskelee pintakäsittelyalaa Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Joensuussa. Hänen maalarin ammatin perustutkinto (Pintakäsittelyalan perustutkinto) etenee vauhdilla, sillä hän on ollut rakennustoimisto K Tervo Oy:llä työssäoppimassa. Työpaikkaohjaajana on toiminut maalarimestari Jouni Huuho.

Maalari-opiskelija Helmi Saarelaisen osaamista arvioitiin ammattiosaamisen näytössä uudisrakennustyömaalla Joensuussa.

Työpaikkaohjaajana on toiminut maalarimestari Jouni Huuho rakennustoimisto K Tervo Oy:stä.

Tänään arvioitiin rakennuspintojen ruiskumaalaus tutkinnon osa. Aiemmin on arvioitu jo uudisrakennusmaalauksen tutkinnon osa. On ollut hienoa seurata, miten Helmi iloisin ilmein on ottanut haltuun korkeapaineruiskun käytön, kuin myös uudisrakennusmaalauksen prosessit ja maalarin työssä siellä tarvittavat tekniikat.

Kyllä ammattiopistossa voi saavuttaa korkean osaamistason jo perustutkinto-opiskelun aikana, jos opiskelija ottaa itse vastuun oppimisestaan. Noudattaa työaikoja ja -työpaikan sääntöjä. Tiimityötähän rakennustyö on aina ollut ja tulee olemaan, joten ne taidot on myös todella tärkeitä. Opettaja ja työpaikkaohjaaja tekevät sen jälkeen kaikkensa osaamisen mahdollistamisessa. Tämän kaiken onnistumisen takana on luottamukselliset suhteen opettajien, yritysten työntekijöiden, työmaan mestareiden ja yrittäjien välillä.

Opiskelua Tanskassa

Käykääpä tutustumassa Tanskalaiseen maalari-koulutukseen. Roosa Lehikoinen päivittää blogia, josta voi seurata sisustustöiden opiskelua Tanskan malliin.

Huoneistoremontti alkaa

Tänään pintakäsittelyalan opiskelijat pakkasivat auton ja kuljettivat huoneistoremontissa tarvittavat työkalut ja maalit asiakastyökohteeseen.










Muraalit ovat tulleet kaupunkien katukuvaan

Huomasin näytön arviointikäynnin yhteydessä tämän hienon ja taidokkaasti tehdyn seinämaalauksen rakenteilla olevan kerrostalon päätyseinässä. Tässä video miten taiteilijat sen tekivät.








Työssäoppimalla rakennusliikkeen työmailla oppii mm. kerrostalojen rakentamisen työprosessit ja yhteistyön/kommunikoinnin merkityksen eri ammattikuntien työntekijöiden kesken.

Pintakäsittelyalan opiskelija Helmi on Joensuuhun valmistuvan uuden kerrostalon sisämaalaustöissä työssäoppimassa uudisrakennusmaalaustyöt tutkinnon osaa.

Helmi on saanut erinomaisen hyvää palautetta työyhteisössä toimimisesta ja luotettavan ammattimaisesta työnteosta.

Ruutupaperi alkaa jäädä historiaan

Tiedonhankinta ammattikoulussa ei enää ole ainoastaan vanhojen kirjojen ja opettajan tiedon varassa.

Entistä enemmän tehtävät on laitettu sähköiseen oppimisympäristöön ja tietoja etsitään internetistä.

Pohjois-Karjalan ammattiopiston pintakäsittelyalalla on käytössä moodle-oppimisympäristö, jonne opettajat liittävät opiskelijoille tehtävät ja lähdemateriaaleja. Sähköisten oppimisympäristöjen hyödyntämisessä on se etu, että ne ei ole sidottuja paikkaan ja aikaan. Moodleen opiskelijat lähettävät/tallentavat myös harjoitustöistä tehtyjä raportteja ja itsearviointeja.

Näin syntyy portfolio, jota voi hyödyntää osaamisensa näyttämisessä myöhemmin.

Ruutupaperiakin vielä toki käytetään.












Tässä kuvan tehtävässä testataan, mitä opettajan tietopuolisesta opetustuokiosta on jäänyt mieleen.

Keinutuolin maalaus ja kultaus

Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Joensuussa koulutamme pintakäsittelyalalla maalareita jotka toimivat pääosin rakennusmaalaustöissä. Opiskelijoilla on kuitenkin mahdollisuus valita myös erikoistöitä ammatillisiksi valinnaisiksi opinnoiksi. Nyt on menossa muutamalla opiskelijalla koristemaalaus tutkinnonosa.


Tänään on mielenkiintoinen kultaus- kokeilu käynnissä. Sillä testaamme miten kultaus onnistuu keinutuolin hartialautaan. Ei ole tuon tyylistä työtä tullut juuri tehtyä, joten voidaan puhua kokeilusta.


Keinutuoli oli petsattu ja lakattu. Asiakas halusi muuttaa pintakäsittelyn peittäväksi valkoiseksi maaliksi. Nyt keinu on pesty, hiottu koneella viimeistellen käsin. Muotopinnoilta on lakkapinta hyvä himmentää ns. karhunkielellä. Tuoli ruiskumalattiin Teknos Oy:n furura aqua 40 maalilla. Sävy on ns. puusepänvalkoinen (sävynumero: NCS S 0502-Y) .


Tuolin hartialautaan suunniteltiin koristemaalauskuvio käyttäen apuna mallikirjaa. Kuultopaperille piirretty kuvio on siirretty lyijykynäpiirroksena maalattavalle pinnalle. Kuvio siirtyi, kun paperin lyijykynäpiirros oli maalipintaa vasten.


Seuravaksi on tarkoitus käsitellä kuviokohdat kultaukseen käytettävällä mixtionilla, käyttäen teräväkärkistä koristemaalaussivellintä.

Kuultopaperi kannattaa leikata maalattavan
pinnan muotoon, niin hahmottaa paremmin minkälainen koriste siihen sopii ja mihin kohti.

Mixtionin kuivuttua n. 30 minuuttia aloitettiin kultaaminen. Käytimme lehtikultaa. Lehtikultalevyt tarttuivat mixtionilla maalattuihin kohtiin.

Kipsiesineiden kultaamisessa käytetään paljon myös ns. lyöntimetalleja.

Kullatusta koristekuviosta heijastunut valo korostaa entisestään kuvion arvokkuutta.

Kultaajan työ on myös hyvin arvostettu käsityöammatti.