Punamultamaalin keittäminen

Keitin eilen maalarimestarin perinteistä punamultamaalia.

Olen kertonut siitä aiemminkin, mutta kerrataan vielä, kun se on monelle juuri nyt ajankohtaista. Minulla on sen verran iso keittoastia, että siihen mahtuu 270 litraa vettä. Kun lämmin vesi oli saatu kannettua 20 litran astioilla keittokattilaan, niin laitoin sinne natriumbensoaattia veteen sekoitettuna ehken 2kg. Kyseinen aine auttaa siinä, ettei maali homehdu astiaan, sekä näin saadaan maalille säilytys- ja käyttöaikaa.

Veteen voi alkuvaiheessa lisätä myös rautasulfaatit 12 kg.

Kun vesi oli lähellä kiehumislämpötilaa, niin aloimme ripotella ruisjauhoja lävikkösiivilän läpi. Ruisjauhoja laitettiin 21 kg. On hyvä laittaa jauhot pikkuhiljaa, niin ne eivät pakkuunnu. Jauhojen ripotteluvaiheessa pitää veden pintaa heilutella melalla edestakaisin, että jauho kastuu nopeasti. Ostaessani jauhoja huomasin, että Lidlissä olisi saanut ruisjauhot kilonpusseissa 79 centtiä kilo, kun isommissa pusseissa se oli Tokmannilla 90 centtiä kilo ja kilonpusseissa 1,19 €.

Kun olin keitellyt ruisjauholiisteriä tunnin verran, niin lisäsin keitokseen pellavaöljyvernissaa 10 litraa. Tässäkin vaiheessa on hyvä heilutella nesteen pintaa, kun öljy lorotellaan nesteen sekaan. Näin se ei jää kellumaan pinnalle.

Taasen keitellään tunti ja sekoitellaan keitosta silloin tällöin pohjasta pinnalle päin melalla nostellen.

Tunnin sekoittelun jälkeen ripotellaan pigmentit kauhalla joukkoon. Laitoin sekaan 50kg Hangon värin punmulta extra pigmenttiä, eli tummemman punaista värijauhetta. Italianpunainen on oranssimman punainen sävyltään. Sitten vielä annetaan maalin muhia tunnin verran aika-ajoin sekoitellen.

Aloitetaan purkitus ja ei muuta kuin maalaamaan.

Maalia sanotaan myös lietemaaliksi. Maali soveltuu maalaamattomille ja punamultamaalilla maalatuille sahalautapinnoille. Maali on niin peittävää, että maalaus tehdään vain kerran.
Kannattaa katsoa, ettei maalattavassa puupinnassa ole mustia pisteitä, eli hometta. Jos on, niin ne on pestävä vedellä ohennetulla kloriitilla pois, muuten home jatkaa kasvuaan maalipinnalla.

Valkoiseksi maalattaville pinnoille ei kannata punamultamaalia loiskutella, sillä ne kohdat kellastuvat valkoisen maalin alta.

Lopuksi on mainittava, että tällä ohjeella tehdystä maalista ei ole koskaan tullut reklamaatioita, jos sellaiseksi ei katsota valkoista härmettä, jota uudelle maalipinnalle saattaa hellekesinä tulla. Sekin peseytyy syksyn vesisateissa pois. Toki jos haluaa poistaa sen aiemmin, niin kevyt kastelu puutarhaletkun sumulla poistaa tämän rautasulfaatin tekemän suolahärmeen.

Puutalon ulkomaalaus

Katsoin netistä videota, joka olikin yllättäin sopivan selkeä ja riittävän pikkutarkka aloittelevalle.

Kiitokset opiskelijoille.

Tässä vielä Taitaja-kilpailumenestyksen jälkimaininkeja.
Minä pääsin kahden parhaan maalaritaitajan väliin fiilistelemään.

Opiskelijat saivat ansaitut todistukset ja juhlallisuudet. Työelämä saa arvoisensa tekijät.

Opiskelijat muistivat opettajaa kukkasin ja halauksin.

Kiitokset valmistuville ikimuistoista vuosista ja miellyttävästä yhteistyöstä.

Onnea elämään ja menestystä työhön kaikille valmistuneille.

Lasten istuimen uusi elämä

Pintakäsittelyalan opiskelijat maalasivat lastenistuimen. Tuoliin sopivat koristeet maalasi Heidi Toivanen.

Maaleina on käytetty Teknos Oy:n futura aqua maaleja (vesiohenteisia kalustemaaleja).

Pohjois-Karjalan ammattiopiston maalareille kaksoisvoitto!

Taitaja2016 kilpailut on käyty ja menestys oli huikea.

Reetta Härkönen voitti maalaus ja tapetointilajin suomenmestaruuden ja hopeatilan saavutti Mira Mononen. ONNEA! Molemmat valmistuvat toukokuun lopussa Pohjois-Karjalan ammattiopistosta (Joensuusta) pintakäsittelyalan perustutkinnon suoritettuaan maalareiksi.

Pronssille nousi Enni Tervo Jyväskylän ja Jämsän ammattiopistosta.

Pohjois- Karjalan ammattiopiston mitalistien ja taustajoukkojen on mukava hymyillä.

Taitaja-kilpailut alkoivat Seinäjoella

Maalaus ja tapetointilajin Suomen parhaat aloittivat tänään kilvoittelun ammattitaidon suomenmestaruudesta. Nyt saa näyttää taitonsa ja nauttia osaamisestaan. Eilen kilpailijat, valmentajat ja tuomarit kävivät yhdessä keilaamassa ja syömässä. Ruuan tarjosi Tikkurila Oyj keilaamisen Sedu. Illalla oli näyttävät avajaiset.

Mira Mononen valmistelee rajausmaalausta päivän päätteeksi. Aiemmin hän teki seiniin ylitasoituksen telattavalla tasoitteella liippaa apuna käyttäen ja lattian kuultokäsittelyn.

Reetta Härkönen valmistelee vielä toisen kilpailupäivän tehtäviä.

Nöyrä kiitos

Nyt en muutamaan päivään ole pystynyt kirjoittelemaan blogia, mutta lukijoita ja luottamusta tuntuu riittävän. 100 lukijaa päivässä on paljon, kiitokset teille kaikille.

Ensi maanantaina menen maalariopiskelijoidemme Miran ja Reetan kanssa ammattitaidon suomenmestaruuskilpailuihin Seinäjoelle. Informoin tämän blogin kautta miltä siellä näyttää ja mitä siellä tehdään.

Olemme valmistautuneet hyvin ja nyt tehdään vapautuvin mielin se mitä osataan ja urheilijoiden termein "katsotaan mihin se riittää" :)

Onnea kaikille äideille!

Matonasennus kosteaan tilaan

Tänään opiskelijat ja työelämänedustajat olivat lattianpäällystysopissa.

Koulutuksen aikana asiantuntija näytti ja kertoi, miten kosteantilan matoitus tehdään.

Puutuotteiden pintakäsittelyä

Pintakäsittelyalalla on mahdollista erikoistua myös puutuotteiden pintakäsittelyyn, puunmukailutyöhön, koriste- ja kuviointimaalaukseen.

Artesaani, sisustusalan opiskelija Suvi Vuori on opiskellut pintakäsittelyalan tiloissa mm. puutuotteiden pintakäsittelyä.

Tässä korostetaan koristeveistettyjä kohtia koristemaalauksen keinoin.

Lastenhuone saa lisää ilmettä

Maalarikoulutuksessa on mahdollista suuntautua myös erikoismaalarin tehtäviin. On toki heti todettava, että aika harvat maalarit pystyvät ansaitsemaan elantonsa koristeita maalaamalla. On kuitenkin järkevää, että ne opiskelijat, jotka ovat taiteellisesti lahjakkaita saavat valita myös kuviointimaalaukseen liittyviä tutkinnonosia.

Pohjois-Karjalan ammattiopiston pintakäsittelyalan opiskelijat ovat toteuttamassa lastenhuoneen lankkulattiaan kuviointimaalausta.

Kuvaan tulee keskelle hirvi. Taivaalla tulevat lentämään Suomessa esiintyvät linnut. Ehken ilves ja oravakin saadaan puuhun nousemaan. Nurmella pomppivat puput digiloikkaa ja mitä sieltä vielä löytyykään, joten kannattaa seurata blogia.






Päivitän tähän samaan tarinaan, miten työ etenee.


Tänään ilmestyi taivaalle joutsen.

On lapsilla mitä ihmetellä, samalla voi heille esitellä lintuja ja eläimistöä, sekä kertoa tarinoita.





Hyvältä näyttää.

Taivaalla lentää jo toinen lintu, mitähän se mahtaa vaania?

Metsokin on pörhistellyt paikalle.

Näkymättömästä näkyväksi, jännittävää. Korvat on jo näkyvissä.

Pöllölle on taiottu jo siipi...

... jos toinenkin.

Kansainvälisten ammattitaitokilpailujen valmennusta Joensuussa

Tänään aloitettiin ammattitaidon EM-kilpailuihin tähtäävä maalaus ja tapetointi-lajin valmennus Pohjois-Karjalan ammattiopistolla Joensuussa. Tällä kertaa ei kilpailuihin valmistaudu meidän koulussa opiskellut maalari, sillä Valkeakosken ammatti- ja aikuisopistosta valmistunut Mari Lappalainen oli semifinaaleissa niukasti parempi, kuin Mira Mononen.

Nyt harjoitellaan sulassa sovussa nykyisin maalausurakoitsijana ja sivutoimisena opettajana toimivan Henna Otrosen valmennuksessa. Taitaja2016 kilpailuihin valmistautuvat Mira ja Reetta osallistuvat myös tähän valmennukseen.

Henna Otronen voitti aikoinaan suomenmestaruuden ja oli EM-kilpailuissa Ranskan Lillessä mitaleilla sijoittuen kolmanneksi. Brasiliassa järjestetyissä MM-kilpailuissa Henna sijoittui viidenneksi. Nyt hän opastaa maalari Mari Lappalaista, joka on valittu Ruotsissa järjestettäviin ammattitaidon EM-kilpailuihin.

Tulevissa ammattitaidon EM-kilpailuissa eksperttinä toimii Markku Partanen Etelä-Savon ammattiopistosta Mikkelistä.

Oven maalaukseen kuuluu oleellisena osana käsivararajoitus.

Ammattitaitokilpailuissa menestynyt Henna Otronen antaa kullan arvoisia ohjeita maalari Mari Lappalaiselle.
 

Mari harjoitteli Hennan ohjeiden mukaan myös kuvan mitoitusta ja -maalausta. Kuvassa ei saa käyttää teippejä, vaan se maalataan yleensä viivasiveltimellä tukikeppiä apuna käyttäen.

Ylitasoitus on ammattilaisen työtä

Joskus on tarvetta tasoittaa katto tai seinäpinta kokonaan, silloin puhutaan ylitasoituksesta. Usein puhekielessä kittaus, siloitus ja tasoitus menevät ihan sulassa sovussa sekaisin.

Kittauksella tarkoitetaan ovenkarmeissa, ovien ikkunapuitteissa ja huonekaluissa olevia syvempia koloja (yli millin syvyisiä koloja). Siloituksella taasen täytetään alle millin syvyisiä koloja ja naarmuja. Tasoittamisesta puhutaan silloin, kun katto-, seinä- ja lattiapinnoista tehdään tasaisempia jollain tasoitteella. Tasoitus tai siloitustyötä voidaan tehdä osittain- tai yli koko pinnan.

Kipsilevyseinässä olevat saumat tasoitetaan ja nauhoitetaan. On hyvin vaikea saada saumoista täysin huomaamattomia. Jos seinään kiinnitetään valo, niin saattaa olla että saumat näkyvät liian häiritsevästi. Tätä maalausliikkeet saattavat välttää tasoittamalla seinät yli tasoituskonetta apuna käyttäen, vaikka sitä ei olisi tilattukaan.

Moni on kyllästynyt lasikuitutapetin pintakuviointiin ja haluaa sen tasaiseksi. Sen tasoittaminen onnistuu ilman tasoitekonettakin esim. telattavilla tasoitteella. Tasoite nimensä mukaisesti telataan paksulla telalla seinään ja tasoitetaan joko liipalla, ja/tai teräslastalla.

Ylitasoitus ja erityisesti liipan käyttö vaatii harjoittelua ja siten se koetaankin ammattilaisten työksi. Tasoitetyö on yksi pintakäsittelyalaan kuuluvista valinnaisista opinnoista.

Tasoitetyöhön voi erikoistua myös työelämässä.

Reetta on käynyt tasoitemiesten opissa myös Pro-Pinnoitus Oy:n http://www.pro-pinnoitus.fi/  uudisrakennuskohteessa. 

Maalarit ja sisustajat opiskelevat hymyssä suin

Opettajana on kyllä palkitsevaa seurata ja ohjata nuoria motivoituneita opiskelijoita. Olen niin ylpeä heistä.

Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Joensuussa opiskelee pintakäsittelyalan- ja verhoilu- ja sisustusalan opiskelijat samoissa tiloissa Peltolassa. Toki suurimman osan alan töistä opiskelijat oppivat koulun asiakastyökohteissa ja yrityksissä työssäoppimalla.

 
Eikä ole tullut opiskelijoilla suru puseroon, mikä näkyy myös kuvasta. 

Sisustajaopinnot aloittanut Milla Mononen ja maalariksi valmistuva Mira Mononen opettelevat tekemään lankkulattiaa.
 
Jos olisin työnantaja, niin palkkaisin näillä näytöillä molemmat heti valmistumisen jälkeen.

Nykyaikaisella valmentavaan opettajuuteen perustuvalla ammattillisella koulutuksella päästään parhaimmillaan hyvin oma-aloitteiseen ja ongelmaratkaisukeskeiseen opiskeluun ja sitä kautta laadukkaampaan oppimiseen.

Opiskelijat ovat nykypäivänä entistä enemmän itse vastuussa oppimisestaan ja he pääsevät vaikuttamaan, sekä suunnitelemaan opintopolkuaan. Olen aivan varma, että kun opiskelija joutuu pinnistelemään uusien asioiden parissa etsien tietoa, niin hän on paljon valmiimpi työelämään. Työmailla tulee kuitenkin jatkuvasti uusia tuotteita ja toimintatapoja, jotka on itse selvitettävä ja opeteltava.

Maalareiden koulutukseen on lisätty tietoisesti rakentamista, että työnkuva laajenisi ja valmistuvien työllisyys sitä kautta varmistuisi.

Kuvassa oleva pintakäsittelyalan opiskelija Mira on ollut paljon työssäoppimassa yrityksissä ja taitojen karttuessa hänelle on tullut paljon työtarjouksia. Hän osallistui maalaus ja tapetointilajin alkukilpailuihin luokkakaverinsa Reetta Härkösen kanssa ja he ottivatkin kaksoisvoiton selviytyen Taitaja 2016 loppukilpailuun. Ammattitaidon suomenmestaruuskilpailut järjestetään Seinäjoella toukokuun alkupuolella. Lankkulattian teko liittyy loppukilpailuun siltä osin, että siellä pitää hallita puulattian kuultokäsittely. Ajateltiin, että samallahan tuota opetellaan se lankkulattian tekokin.

Pintakäsittelyalan-, verhoilu- ja sisustusalan opettajien ja opiskelijoiden tiimi pelaa hyvin yhteen. Osaamista jaetaan yli opintoalarajojen. Olenkin kokenut opiskelijoiden ja opettajien ilmeistä, että tunnelma on hyvä ja ratkaisukeskeinen.

Tämä uudenlainen laaja-alainen opiskelu ja tiimityö vaatii opiskelijoilta ja opettajilta avoimuutta ja heittäytymistä myös mukavuusalueen ulkopuolelle. Enää ainoa totuus ei kaadu ylhäältä päin valmiiksi annettuna, vaan yhdessä etsien. Opiskelija on entistä enemmän toiminnan ja oppimisen keskiössä.

Kevättä rinnassa

Tällä viikolla on ollut niin aurinkoista ja lämmintä, että mieliin on tullut jo kevät. Minusta kevät on parasta aikaa. Luonto herää ja ihmisten aistit vapautuvat.

Kirjoittelin blogin alkuaikana jutun, mikä on minusta vieläkin hyvin paikkansa pitävä... Kevät toi , kevät toi maalaarin...

Puurakennusten maalaustyöhön liittyvä juttu kiinnostanee niitä, joilla kyseinen työ on suunnitteilla ensi kesäksi.

Hepat nauttivat vanhan pihapiirin laitumella kevään auringosta, odotellen kesää.

Huoneelle uusi käyttötarkoitus ja ilme

Viiru- kissa aiheutti harmaita hiuksia entistä enemmän ohimolleni, kun se alkoi merkkailla sänkyä omakseen. Kannoin sängyn pois huoneesta ja leikkuutin kissan. Huomasin huonetta katsellessa, että nythän se olisi "helppo" remontoida.

Helppoa ja mukavaa, uskalla aloittaa, niinhän ne mainosmiehet koittavat saada ihmisiä aloittamaan remontit.

Tässä em. Viiru kissa katselee remontin etenemistä.









Päätin tehdä huoneesta lapsen lapsille oman leikkihuoneen, joten ei muuta kuin maaliostoksille RTV:lle.

Kun olin saanut huoneen tyhjennettyä, niin pesin muovitetut halteksilevyseinät maalipesutiivisteellä ja hioin ne 150 numeroisella hiomapaperilla. Hiomapaperi ei siis ollut karkea, kun tarkoitus oli saada pinta vain himmennettyä.

Pölyn eliminointi ja kaapiston suojaaminen maaliroiskeilta piti huomioida. Suojauksen tein ohkaisella muovilla, jonka toisessa reunassa on valmiina maalarinteippi. Lattia kannatti myös suojata, vaikka se tulikin maalattavaksi. Ei tarvitse niin paljon hioa lattiaan tipahtaneita kittipaakkuja. Ylitasoitin seinät ja silloin aina tipahtelee pieniä, joskus isompiakin kittikasoja lattialle, riippuen tietysti tasoittajan ammattitaidosta.

Praimeroin seinät, että valmistasoite tarttuu muovitettuun halteksilevyyn paremmin. Seinän tasoituksessa aloitin saumojen nauhoittamisella ja tasoituksella. Huoneen levypinnoista oli tarkoitus tehdä yhtenäisen tasaiset seinät. Aloittaessahan halteksilevyjen saumoissa oli raot, joten laitoin saumanauhotukseen tarkoitettua J tasoitetta sauman kohtaan ja painoin märkään tasoitteeseen (kipsilevyseiniin tarkoitettavan) paperinauhan kiinni teräslastalla. Lopuksi laitoin vielä samaa tasoitetta paperinauhan päälle. Kun kitti oli kuivanut, niin työnsin lastalla irtonaiset kohoumat pois ja ylitasoitin levyseinät kauttaaltaan valmistasoitteella. Haasteelllista on pitää lastan asento samanlaisena, että tasoitekerroksesta tulisi mahdollismman tasainen ja hiottavaa jäisi siten vähän.

Katto oli maalaamaton, joten maalasin sen valkoiseksi. Huone näytti maalauksen jälkeen paljon valoisammalta ja korkeammalta. Ensimmäisen malauskerran jälkeen tuli oksanreijät ja raot ikävästi mustina näkyviin. Häiritsevät raot täytin akryylimassalla ja oksan reijät valmistasoitteella. Katon toista maalauskertaa aloitellessa paikkamaalasin tasoitekohdat ennakkoon, niin ne eivät jääneet himmeämmiksi, joskin kattomaali oli kyllä muutenkin himmeä. No, peittipähän niistä kohdista paremmin.


Kattoa maalatessa on tärkeää käyttää maalia reilusti ja kun kyseessä on paneelikatto, niin maalata muutama lauta päästä päähän, ettei jää häiritseviä jatkoksia. Tämä on erityisen tärkeää, jos maalataan kuultavilla maaleilla, tai lakoilla. Paneelikatonkin voi maalata lattialta käsin jatkovartta käyttäen esim. siten, että maalaa ensin telalla ja tasaa maalin sitten siveltimellä.


Käytin aiemmasta remontista jäänyttä tapettia yhdelle seinälle, joten maalasin muut levyseinät hionnan (numero 100 hiomapaperi) jälkeen tapetin pohjasävyllä. Toki maalasin tapetoitavankin seinän, että jos tapetin saumat aukeaisivat, niin ne eivät näkyisi niin häiritsevästi.

Huoneessa on 1990-luvulla muodissa ollut puusta tehty puolipaneeli. Nykyisin ihmiset repivät ne pois, mutta minusta se sopi huoneeseen ihan hyvin, joten päätin maalata sen tapetin sävyyn sopivaksi.

Puolipaneelipinnalta kittasin taasen kaikki mustat raot umpeen, niin sain siitä siistimmän näköisen.

Kahden eri sävyisen maalin rajauskohdat tein käsivararaisesti maalaten. Vanhaan taloon sopii käsityön jälki joten en käyttänyt teippirajauksia. Toki teippi käy silloin, kun on niin hankala paikka, ettei saa muuten siistiä rajausta aikaan.












Kun katot ja seinät oli valmiit, niin tapetoin yhden seinän värikkään raikkaalla tapetilla. Kyseessä oli paperitapetti, joka täytyy vetyttää.

Etiketin symboleista (nuolimerkeistä) näkee, että kyseessä on vuorokohdistus. Kannattaa tarkistaa myös, että painosnumerot ovat samat kaikissa rullissa.

Tapetissa oli vuorokohdistus, joten leikkasin tapetit perinteisesti tapettipöydällä.

Liisteröidessä on hyvä viedä tapettivuotanippu pöydän takareunaan ja vetää yksi vuota kerrallaan itseä lähempään pöydän reunaan, näin tapettipöytä ei liisteröidy.





Täytyy myös pitää vuodasta siten kiinni, ettei se pääse liikahtamaan, muuten tapetti liisteröityy kuvapuolelta ja siitä seuraa turhaa pesemistä. Kun vuota on liisteröity varmasti joka kohdasta (tarkista reunat valoa vasten), niin vuota taitellaan ja laitetaan muovipussiin vettymään muutamaksi minuutiksi. Vuotia kerkiää hyvin liisteröimään väh. kolme. Täytyy vaan muistaa missä järjestyksessä liisteröi vuodat. Näin vettymisaika pysyy sopivana ja kuviotkin vielä sattuvat seinällä toisiinsa. Ensimmäisen vuodan suoruus tulee tarkastaa esim. laserilla tai vatupassilla. Tapetoitavassa seinässä oli listat paikallaan, joten niiden raot täytin akryylimassalla ennakkoon. Tapetin voi leikata seinällä listoja vasten joko tapettileikkurilla ja/tai teräslastaa apuna käyttäen katkoteräveitsellä. Liisteritahrat tulee pyyhkiä pois kostealla rätillä.

Sitten olikin enää lattian vuoro. Pesin lattian maalipesutiivisteellä ja hioin entisen alkydimaalin koneellisesti himmeäksi seuraavan maalin tarttuvuuden takaamiseksi.

On hyvä käyttää pölyimuriin kiinnitettävää hiomakonetta, niin pölyä ei kulkeudu niin paljon ilmaan.
















Lankkujen pahimmat raot täytin kaksikomponenttikitillä. Jalkalistan ja lattian raot laitoin umpeen akryylimassalla, niin huoneen siivous helpottuu huomattavasti. Ennen oli käytetty lakkabensaohenteista maalia ja nyt päätin tehdä maalauksen vesiohenteisella yksikomponenttisella tuotteella. Pidän vesiohenteisia tuotteita jopa parempana, kuin liuotinohenteisia ja niiden käyttö on mukavampaa, kun ei tarvitse liuottimia nuuhkia. Toki täytyy olla varovainen vesiohenteistenkin tuotteiden kanssa, sillä vesiohenteisuus ei suoraan tarkoita myrkytöntä ja vaaratonta maalia.

Erityisesti vesiohenteisista kaksikomponenttisista maalituotteista haituu haitallisia aineita, joten niillä maalatessa tulee huolehtia riittävästä tuuletuksesta ja hengityksen suojauksesta.

Moottoroitu hengityssuojain on hyvä, kun lattioita maalataan useamman tunnin ajan liuotinohenteisilla tai kaksikomponenttisilla maalituotteilla.











Väriksi valitsi lattiaan hyvin vaalean sävyn. Myöhemmin siihen on tarkoitus tehdä kuviomaalaus.

Käyppä kurkkaamassa toisen "vanhan talonpoikaistalon uuteen elämään" tutustumalla Glorian palkitsemaan blogiin "Vihreä kammari". PS: on muuten tyylillä tehty blogi.