keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

Matonasennus kosteaan tilaan

Tänään opiskelijat ja työelämänedustajat olivat lattianpäällystysopissa.



Koulutuksen aikana asiantuntija näytti ja kertoi, miten kosteantilan matoitus tehdään.








torstai 21. huhtikuuta 2016

lauantai 16. huhtikuuta 2016

Lastenhuone saa lisää ilmettä


Maalarikoulutuksessa on mahdollista suuntautua myös erikoismaalarin tehtäviin. On toki heti todettava, että aika harvat maalarit pystyvät ansaitsemaan elantonsa koristeita maalaamalla. On kuitenkin järkevää, että ne opiskelijat, jotka ovat taiteellisesti lahjakkaita saavat valita myös kuviointimaalaukseen liittyviä tutkinnonosia.

Pohjois-Karjalan ammattiopiston pintakäsittelyalan opiskelijat ovat toteuttamassa lastenhuoneen lankkulattiaan kuviointimaalausta.

Kuvaan tulee keskelle hirvi. Taivaalla tulevat lentämään Suomessa esiintyvät linnut. Ehken ilves ja oravakin saadaan puuhun nousemaan. Nurmella pomppivat puput digiloikkaa ja mitä sieltä vielä löytyykään, joten kannattaa seurata blogia.






Päivitän tähän samaan tarinaan, miten työ etenee.


Tänään ilmestyi taivaalle joutsen.

On lapsilla mitä ihmetellä, samalla voi heille esitellä lintuja ja eläimistöä, sekä kertoa tarinoita.





Hyvältä näyttää.


Taivaalla lentää jo toinen lintu, mitähän se mahtaa vaania?









Metsokin on pörhistellyt paikalle.















Näkymättömästä näkyväksi, jännittävää. Korvat on jo näkyvissä.









Pöllölle on taiottu jo siipi...












... jos toinenkin.

maanantai 11. huhtikuuta 2016

Kansainvälisten ammattitaitokilpailujen valmennusta Joensuussa

Tänään aloitettiin ammattitaidon EM-kilpailuihin tähtäävä maalaus ja tapetointi-lajin valmennus Pohjois-Karjalan ammattiopistolla Joensuussa. Tällä kertaa ei kilpailuihin valmistaudu meidän koulussa opiskellut maalari, sillä Valkeakosken ammatti- ja aikuisopistosta valmistunut Mari Lappalainen oli semifinaaleissa niukasti parempi, kuin Mira Mononen.

Nyt harjoitellaan sulassa sovussa nykyisin maalausurakoitsijana ja sivutoimisena opettajana toimivan Henna Otrosen valmennuksessa. Taitaja2016 kilpailuihin valmistautuvat Mira ja Reetta osallistuvat myös tähän valmennukseen.

Henna Otronen voitti aikoinaan suomenmestaruuden ja oli EM-kilpailuissa Ranskan Lillessä mitaleilla sijoittuen kolmanneksi. Brasiliassa järjestetyissä MM-kilpailuissa Henna sijoittui viidenneksi. Nyt hän opastaa maalari Mari Lappalaista, joka on valittu Ruotsissa järjestettäviin ammattitaidon EM-kilpailuihin.

Tulevissa ammattitaidon EM-kilpailuissa eksperttinä toimii Markku Partanen Etelä-Savon ammattiopistosta Mikkelistä.



Oven maalaukseen kuuluu oleellisena osana käsivararajoitus.

Ammattitaitokilpailuissa menestynyt Henna Otronen antaa kullan arvoisia ohjeita maalari Mari Lappalaiselle.
 












Mari harjoitteli Hennan ohjeiden mukaan myös kuvan mitoitusta ja -maalausta. Kuvassa ei saa käyttää teippejä, vaan se maalataan yleensä viivasiveltimellä tukikeppiä apuna käyttäen.

perjantai 8. huhtikuuta 2016

Ylitasoitus on ammattilaisen työtä

Joskus on tarvetta tasoittaa katto tai seinäpinta kokonaan, silloin puhutaan ylitasoituksesta. Usein puhekielessä kittaus, siloitus ja tasoitus menevät ihan sulassa sovussa sekaisin.

Kittauksella tarkoitetaan ovenkarmeissa, ovien ikkunapuitteissa ja huonekaluissa olevia syvempia koloja (yli millin syvyisiä koloja). Siloituksella taasen täytetään alle millin syvyisiä koloja ja naarmuja. Tasoittamisesta puhutaan silloin, kun katto-, seinä- ja lattiapinnoista tehdään tasaisempia jollain tasoitteella. Tasoitus tai siloitustyötä voidaan tehdä osittain- tai yli koko pinnan.

Kipsilevyseinässä olevat saumat tasoitetaan ja nauhoitetaan. On hyvin vaikea saada saumoista täysin huomaamattomia. Jos seinään kiinnitetään valo, niin saattaa olla että saumat näkyvät liian häiritsevästi. Tätä maalausliikkeet saattavat välttää tasoittamalla seinät yli tasoituskonetta apuna käyttäen, vaikka sitä ei olisi tilattukaan.

Moni on kyllästynyt lasikuitutapetin pintakuviointiin ja haluaa sen tasaiseksi. Sen tasoittaminen onnistuu ilman tasoitekonettakin esim. telattavilla tasoitteella. Tasoite nimensä mukaisesti telataan paksulla telalla seinään ja tasoitetaan joko liipalla, ja/tai teräslastalla.



Ylitasoitus ja erityisesti liipan käyttö vaatii harjoittelua ja siten se koetaankin ammattilaisten työksi. Tasoitetyö on yksi pintakäsittelyalaan kuuluvista valinnaisista opinnoista.

Tasoitetyöhön voi erikoistua myös työelämässä.

Reetta on käynyt tasoitemiesten opissa myös Pro-Pinnoitus Oy:n http://www.pro-pinnoitus.fi/  uudisrakennuskohteessa. 




perjantai 1. huhtikuuta 2016

Maalarit ja sisustajat opiskelevat hymyssä suin

Opettajana on kyllä palkitsevaa seurata ja ohjata nuoria motivoituneita opiskelijoita. Olen niin ylpeä heistä.

Pohjois-Karjalan ammattiopistossa Joensuussa opiskelee pintakäsittelyalan- ja verhoilu- ja sisustusalan opiskelijat samoissa tiloissa Peltolassa. Toki suurimman osan alan töistä opiskelijat oppivat koulun asiakastyökohteissa ja yrityksissä työssäoppimalla.

 
Eikä ole tullut opiskelijoilla suru puseroon, mikä näkyy myös kuvasta. 

Sisustajaopinnot aloittanut Milla Mononen ja maalariksi valmistuva Mira Mononen opettelevat tekemään lankkulattiaa.
 
Jos olisin työnantaja, niin palkkaisin näillä näytöillä molemmat heti valmistumisen jälkeen.







Nykyaikaisella valmentavaan opettajuuteen perustuvalla ammattillisella koulutuksella päästään parhaimmillaan hyvin oma-aloitteiseen ja ongelmaratkaisukeskeiseen opiskeluun ja sitä kautta laadukkaampaan oppimiseen.

Opiskelijat ovat nykypäivänä entistä enemmän itse vastuussa oppimisestaan ja he pääsevät vaikuttamaan, sekä suunnitelemaan opintopolkuaan. Olen aivan varma, että kun opiskelija joutuu pinnistelemään uusien asioiden parissa etsien tietoa, niin hän on paljon valmiimpi työelämään. Työmailla tulee kuitenkin jatkuvasti uusia tuotteita ja toimintatapoja, jotka on itse selvitettävä ja opeteltava.

Maalareiden koulutukseen on lisätty tietoisesti rakentamista, että työnkuva laajenisi ja valmistuvien työllisyys sitä kautta varmistuisi.

Kuvassa oleva pintakäsittelyalan opiskelija Mira on ollut paljon työssäoppimassa yrityksissä ja taitojen karttuessa hänelle on tullut paljon työtarjouksia. Hän osallistui maalaus ja tapetointilajin alkukilpailuihin luokkakaverinsa Reetta Härkösen kanssa ja he ottivatkin kaksoisvoiton selviytyen Taitaja 2016 loppukilpailuun. Ammattitaidon suomenmestaruuskilpailut järjestetään Seinäjoella toukokuun alkupuolella. Lankkulattian teko liittyy loppukilpailuun siltä osin, että siellä pitää hallita puulattian kuultokäsittely. Ajateltiin, että samallahan tuota opetellaan se lankkulattian tekokin.

Pintakäsittelyalan-, verhoilu- ja sisustusalan opettajien ja opiskelijoiden tiimi pelaa hyvin yhteen. Osaamista jaetaan yli opintoalarajojen. Olenkin kokenut opiskelijoiden ja opettajien ilmeistä, että tunnelma on hyvä ja ratkaisukeskeinen.

Tämä uudenlainen laaja-alainen opiskelu ja tiimityö vaatii opiskelijoilta ja opettajilta avoimuutta ja heittäytymistä myös mukavuusalueen ulkopuolelle. Enää ainoa totuus ei kaadu ylhäältä päin valmiiksi annettuna, vaan yhdessä etsien. Opiskelija on entistä enemmän toiminnan ja oppimisen keskiössä.

torstai 17. maaliskuuta 2016

Kevättä rinnassa

Tällä viikolla on ollut niin aurinkoista ja lämmintä, että mieliin on tullut jo kevät. Minusta kevät on parasta aikaa. Luonto herää ja ihmisten aistit vapautuvat.

Kirjoittelin blogin alkuaikana jutun, mikä on minusta vieläkin hyvin paikkansa pitävä... Kevät toi , kevät toi maalaarin...

Puurakennusten maalaustyöhön liittyvä juttu kiinnostanee niitä, joilla kyseinen työ on suunnitteilla ensi kesäksi.



Hepat nauttivat vanhan pihapiirin laitumella kevään auringosta, odotellen kesää.

lauantai 12. maaliskuuta 2016

Huoneelle uusi käyttötarkoitus ja ilme

Viiru- kissa aiheutti harmaita hiuksia entistä enemmän ohimolleni, kun se alkoi merkkailla sänkyä omakseen. Kannoin sängyn pois huoneesta ja leikkuutin kissan. Huomasin huonetta katsellessa, että nythän se olisi "helppo" remontoida.



Helppoa ja mukavaa, uskalla aloittaa, niinhän ne mainosmiehet koittavat saada ihmisiä aloittamaan remontit.




Tässä em. Viiru kissa katselee remontin etenemistä.









Päätin tehdä huoneesta lapsen lapsille oman leikkihuoneen, joten ei muuta kuin maaliostoksille RTV:lle.

Kun olin saanut huoneen tyhjennettyä, niin pesin muovitetut halteksilevyseinät maalipesutiivisteellä ja hioin ne 150 numeroisella hiomapaperilla. Hiomapaperi ei siis ollut karkea, kun tarkoitus oli saada pinta vain himmennettyä.

Pölyn eliminointi ja kaapiston suojaaminen maaliroiskeilta piti huomioida. Suojauksen tein ohkaisella muovilla, jonka toisessa reunassa on valmiina maalarinteippi. Lattia kannatti myös suojata, vaikka se tulikin maalattavaksi. Ei tarvitse niin paljon hioa lattiaan tipahtaneita kittipaakkuja. Ylitasoitin seinät ja silloin aina tipahtelee pieniä, joskus isompiakin kittikasoja lattialle, riippuen tietysti tasoittajan ammattitaidosta.

Praimeroin seinät, että valmistasoite tarttuu muovitettuun halteksilevyyn paremmin. Seinän tasoituksessa aloitin saumojen nauhoittamisella ja tasoituksella. Huoneen levypinnoista oli tarkoitus tehdä yhtenäisen tasaiset seinät. Aloittaessahan halteksilevyjen saumoissa oli raot, joten laitoin saumanauhotukseen tarkoitettua J tasoitetta sauman kohtaan ja painoin märkään tasoitteeseen (kipsilevyseiniin tarkoitettavan) paperinauhan kiinni teräslastalla. Lopuksi laitoin vielä samaa tasoitetta paperinauhan päälle. Kun kitti oli kuivanut, niin työnsin lastalla irtonaiset kohoumat pois ja ylitasoitin levyseinät kauttaaltaan valmistasoitteella. Haasteelllista on pitää lastan asento samanlaisena, että tasoitekerroksesta tulisi mahdollismman tasainen ja hiottavaa jäisi siten vähän.

Katto oli maalaamaton, joten maalasin sen valkoiseksi. Huone näytti maalauksen jälkeen paljon valoisammalta ja korkeammalta. Ensimmäisen malauskerran jälkeen tuli oksanreijät ja raot ikävästi mustina näkyviin. Häiritsevät raot täytin akryylimassalla ja oksan reijät valmistasoitteella. Katon toista maalauskertaa aloitellessa paikkamaalasin tasoitekohdat ennakkoon, niin ne eivät jääneet himmeämmiksi, joskin kattomaali oli kyllä muutenkin himmeä. No, peittipähän niistä kohdista paremmin.


Kattoa maalatessa on tärkeää käyttää maalia reilusti ja kun kyseessä on paneelikatto, niin maalata muutama lauta päästä päähän, ettei jää häiritseviä jatkoksia. Tämä on erityisen tärkeää, jos maalataan kuultavilla maaleilla, tai lakoilla. Paneelikatonkin voi maalata lattialta käsin jatkovartta käyttäen esim. siten, että maalaa ensin telalla ja tasaa maalin sitten siveltimellä.


Käytin aiemmasta remontista jäänyttä tapettia yhdelle seinälle, joten maalasin muut levyseinät hionnan (numero 100 hiomapaperi) jälkeen tapetin pohjasävyllä. Toki maalasin tapetoitavankin seinän, että jos tapetin saumat aukeaisivat, niin ne eivät näkyisi niin häiritsevästi.

Huoneessa on 1990-luvulla muodissa ollut puusta tehty puolipaneeli. Nykyisin ihmiset repivät ne pois, mutta minusta se sopi huoneeseen ihan hyvin, joten päätin maalata sen tapetin sävyyn sopivaksi.



Puolipaneelipinnalta kittasin taasen kaikki mustat raot umpeen, niin sain siitä siistimmän näköisen.
















Kahden eri sävyisen maalin rajauskohdat tein käsivararaisesti maalaten. Vanhaan taloon sopii käsityön jälki joten en käyttänyt teippirajauksia. Toki teippi käy silloin, kun on niin hankala paikka, ettei saa muuten siistiä rajausta aikaan.












Kun katot ja seinät oli valmiit, niin tapetoin yhden seinän värikkään raikkaalla tapetilla. Kyseessä oli paperitapetti, joka täytyy vetyttää.


Etiketin symboleista (nuolimerkeistä) näkee, että kyseessä on vuorokohdistus. Kannattaa tarkistaa myös, että painosnumerot ovat samat kaikissa rullissa.








Tapetissa oli vuorokohdistus, joten leikkasin tapetit perinteisesti tapettipöydällä.









Liisteröidessä on hyvä viedä tapettivuotanippu pöydän takareunaan ja vetää yksi vuota kerrallaan itseä lähempään pöydän reunaan, näin tapettipöytä ei liisteröidy.





Täytyy myös pitää vuodasta siten kiinni, ettei se pääse liikahtamaan, muuten tapetti liisteröityy kuvapuolelta ja siitä seuraa turhaa pesemistä. Kun vuota on liisteröity varmasti joka kohdasta (tarkista reunat valoa vasten), niin vuota taitellaan ja laitetaan muovipussiin vettymään muutamaksi minuutiksi. Vuotia kerkiää hyvin liisteröimään väh. kolme. Täytyy vaan muistaa missä järjestyksessä liisteröi vuodat. Näin vettymisaika pysyy sopivana ja kuviotkin vielä sattuvat seinällä toisiinsa. Ensimmäisen vuodan suoruus tulee tarkastaa esim. laserilla tai vatupassilla. Tapetoitavassa seinässä oli listat paikallaan, joten niiden raot täytin akryylimassalla ennakkoon. Tapetin voi leikata seinällä listoja vasten joko tapettileikkurilla ja/tai teräslastaa apuna käyttäen katkoteräveitsellä. Liisteritahrat tulee pyyhkiä pois kostealla rätillä.

Sitten olikin enää lattian vuoro. Pesin lattian maalipesutiivisteellä ja hioin entisen alkydimaalin koneellisesti himmeäksi seuraavan maalin tarttuvuuden takaamiseksi.


On hyvä käyttää pölyimuriin kiinnitettävää hiomakonetta, niin pölyä ei kulkeudu niin paljon ilmaan.
















Lankkujen pahimmat raot täytin kaksikomponenttikitillä. Jalkalistan ja lattian raot laitoin umpeen akryylimassalla, niin huoneen siivous helpottuu huomattavasti. Ennen oli käytetty lakkabensaohenteista maalia ja nyt päätin tehdä maalauksen vesiohenteisella yksikomponenttisella tuotteella. Pidän vesiohenteisia tuotteita jopa parempana, kuin liuotinohenteisia ja niiden käyttö on mukavampaa, kun ei tarvitse liuottimia nuuhkia. Toki täytyy olla varovainen vesiohenteistenkin tuotteiden kanssa, sillä vesiohenteisuus ei suoraan tarkoita myrkytöntä ja vaaratonta maalia.


Erityisesti vesiohenteisista kaksikomponenttisista maalituotteista haituu haitallisia aineita, joten niillä maalatessa tulee huolehtia riittävästä tuuletuksesta ja hengityksen suojauksesta.

Moottoroitu hengityssuojain on hyvä, kun lattioita maalataan useamman tunnin ajan liuotinohenteisilla tai kaksikomponenttisilla maalituotteilla.











Väriksi valitsi lattiaan hyvin vaalean sävyn. Myöhemmin siihen on tarkoitus tehdä kuviomaalaus.




Käyppä kurkkaamassa toisen "vanhan talonpoikaistalon uuteen elämään" tutustumalla Glorian palkitsemaan blogiin "Vihreä kammari". PS: on muuten tyylillä tehty blogi.

sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

Käsivararajoitus on maalarille tärkeä taito

Moni opiskelija kysyy, että miksi maalarikoulutuksessa harjoitellaan käsivararajoitusta?

Vanhaan taloon kuuluvat käsivaraisesti tehdyt rajaukset. Vaikka niistä ei tulisi aivan yhtä suoria kuin teipillä, niin niistä henkii käsityön tunnelma... toki parempi, jos rajaukset eivät jää liian "omatekemän" näköiseksi.

Ennen ammattimaalarin tunnisti siitä, että hän ei juuri teippiä käyttänyt.

Teipit ovat kovasti kehittyneet viimevuosina, joten toki niitä pitää käyttää suojauksessa ja rajoissa silloin, kun ne nopeuttavat maalaustyötä. Vanhat talot on poikkeus, joissa rajaukset tehdään yleensä ilman teippejä.

Teippiä käytettäessä täytyy rajakohta painaa kynnellä tiukaksi. Sormenpäällä painaminen ei riitä, vaan rajasta tulee epätasainen, kun maali on päässyt uimaan teipin alle. Teipin voi vetää pitkinä siivuina, eikä pätkiä sitä pieniksi paloiksi.



Seinämaalilla maalataan myös listan reuna ja rajaus tehdään listamaalilla siten, että seinämaalia jää kapean viivan verran listan päälle. Näin rajasta saa suoremman. Rajaus ei näytä hyvältä, jos listamaali puskee aika-ajoin seinän puolelle.

Rajauksista saa suoremmat ja siistimmät, jos sisäkulmissa ei ole rosoja ja koloja.


perjantai 4. maaliskuuta 2016

Perinteistä tapetointia

Tapetointityö on muuttunut hurjasti vuosikymmenten aikana. Olen sanonutkin opiskelijoille, että nykyisin tapetointi onnistuu, kun laitatte liisteriä riittävästi joka kohtaan ja nostatte tapetin suoraan seinälle ja leikkaatte ylimääräiset pois, niin se on siinä. Toki vuota pitää painella vielä kiinni.

Ei se ihan noin helppoa ole, miltä se kuulosti. Riippuu, minkä tasoisen työn kelpuuttaa.

Toista se oli ennen, kun vetytettävällä paperitapetilla tapetoitiin. Sen kun osasi, niin tunsi olevansa ammattilainen. Siinä piti osata kuviokohdistukset ja niiden huomioiminen vuotien leikkausvaiheessa. On vuorokohdisteisia ja tasakohdisteisia tapetteja. Nyt niillä ei ole niin väliä, jos liisteri voidaan levittää seinään ja nostetaan rullasta kuviot kohdalleen.

Olen huomannut, että nyt myydään kuviollisia tapetteja ns. nollakohdisteisena, eli ei muka tarvise kohdistaa. Seinällä ei näytä hyvältä, jos kuviot ei etene järjestelmällisesti, minusta on tosi outoa valmistajien suunnalta. Johtuneeko siltä, että saadaan tapettia myytyä harrastelijoille, kun ei tarvise muka kohdistaa.

Pintakäsittelyalan opettaja Leena Halonen on tehnyt opetusmateriaaliksi sopivan nettiaineiston aiheesta. Tämän linkin takaa löytyy ohjeita ja tietoa mm. pinkopahviseinän tapetoinnista.

Pinkopahvilla peitettiin hirsiseiniä, että ne näyttivät arvokkaammilta kiviseiniltä. Hirsipinta näytti siihen aikaan liian rahvaalta, joskin nyt pinkopahvit revitään pois ja halutaan hirsiseinät näkyviin.

torstai 25. helmikuuta 2016

Märkätilakoulutusta

Tänään järjestettiin pintakäsittelyalan opiskelijoille ja urakoitsijoille märkätilakoulutusta Pohjois-Karjalan ammattiopistolla Joensuussa. Koulutuksesta vastasi Ceresit ja värisilmä.



Kouluttajina toimivat:    
Tom Serko Väritukku Oy
Teuvo Piirainen Väritukku Oy









Koulutuksessa painotettiin koko asiakastyöhön liittyvän toimintaprosessin osatekijöiden huomioimista ja onnistumista.
















Koulutus käsitteli myös lattianpäällystyksessä huomioitavia asioita. Kouluttaja esitti havainnollisin kuvin, mitä virheitä on tehty mm. laminaatti- ja parketin asennuksessa. Kaikille jäi muistiin uivan lattian asennuksesta isojen lattioiden osalta liikuntasaumojen tärkeys ja se että seinän vierustoille jätetään riittävän iso rako.
Yleensä lattialistojen on oltava riittävän paksuja, eli listat valitaan materiaalin mukaan, eikä liikkumavaroja tehdä listojen ehdoilla. Kaappeja ei tule asentaa suoraan laminaatin päälle, vaan on tehtävä liikuntasauma tai porattava jaloille reijät laminaattiin.

Laminaatin ja parketin tulee saada liikkua vapaasti joka suuntaan ja sitä ei tule estää saumamassoilla, tai materiaaliin porattavilla listoilla.

Laatoitustyön sujuvuuteen, sekä laatuun vaikuttaa hyvän työmoraalin ja ammattitaidon lisäksi myös laadukkaat työvälineet.


keskiviikko 24. helmikuuta 2016

Talon ulkovärit

Tänään kävelin Joensuussa työpaikalle arvioimaan opiskelijan toimintaa ja osaamista uudisrakennuksella. Samalla katselin taloja kadun varrella. Ihan piti ottaa kuva, sillä niin rauhoittava oli näkymä.















Vanhoissa taloissa on jotain harmoonisesti rauhoittavaa. Niissä on ihmisen silmälle sopivat mittasuhteet ja mikä parasta, jokainen on aivan erilainen.

On tosi masentava katsoa asuntoalueita, missä jokin kaupungin suunnittelija on päättänyt, että tämän kadunpuolella kaikki talot on oltava punaisia ja toisessa paikassa taas keltaisia.

Kuvassa olevat talot ovat kaikki ihan erivärisiä ja se on minun mielestäni rikkaus. On mukava katsella talojen yksityiskohtia ja sävyjä. Ei haittaa, vaikka talo ei näytä uudelta. Elämää kokenut talo on kaunis, vaikka ihan kaikki paikat eivät olekkaan ns.vaaterissa.

Ennen vanhaan osattiin melko selkeän yksinkertaisesti toteutettu talo saada kauniiksi tekemällä ikkuna-aukkojen yksilöllisiä rakennelmia. Oli kruunuja ikkunan yläosassa ja puuleikkauksin koristeltuja vuorilautoja. Vaikka nyt ei ihan nikkarityyliin hyvin syvälle hurahdettaisikaan, niin jotain noihin nykyajan taloihin kaipaisi silmäniloa. Olisi mihin silmänsä tarkentaa.

On myös rauhoittavaa kävellä kadulla, mikä on ihmisen mittasuhteilla tehty. Valitettavan usein kaupunkisuunnittelu on mitoitettu logistiikan ehdoilla. Näin suunniteltuna uudet kaupungit ovat väljään rakennettuja  ja jäsentelemättömän näköisiä lasista tehtyjä labyrinttejä


maanantai 22. helmikuuta 2016

Pimeässä hohtava maali

Muistatteko vielä herätyskellot, jossa tuntien kohdat hohtivat pimeässä? Puhuttiin fosforimaalista.

Nyt on jälleen samalla idealla tuotu tuotteita markkinoille ja niinpä mekin tutkittiin tuotetta, jolla on tämä ominaisuus.

Reetta Härkönen testaili miten Tikkurilan Taika Glow lakka toimii käytännössä ja toimihan se, katsokaa vaikka alla olevasta kuvasta. Reetta lakkasi tällä pimeässä hohtavalla lakalla kuvamaalauksen ikkunoita ja kadun kivetystä ja tältä se pimeässä näytti.


Lakka varastoi valoa ja luovuttaa sitä useamman tunnin, tilan ollessa pimeä.

Jos lakkaa on paksummin, niin hohto on voimakkaampi.













Litra Tikkurilan Taika Glow efektilakkaa maksaa vähän alle 50 euroa. Materiaali on hinnakasta, mutta litra riittää hohtavan isoon taideteokseen.

torstai 11. helmikuuta 2016

Porrashuoneen remontti

Monet opiskelijat ovat työssäoppimassa yrityksissä. Maalariopiskelijat tekevät myös asiakastöitä taloyhtiöille ja yksityisille asiakkaille. Oppilaitoksella on paljon kiinteistöjä, joita osin pidetään kunnossa myös opiskelijavoimin.

Opiskelijoilla on menossa kolmessa eri rakennuksessa porrashuoneremontteja. Koulun tiloissa olevaa käytävää tehdään hivenen sisustavammaksi, kuin mitä se on ollut valmistusvaiheessa.




Mira Mononen tapetoi maalattavalla tapetilla ylätasanteen seinät.





















Reetta Härkönen valmistelee alakerran käytävää maalauskuntoon mm. ylitasoittamalla pilaria.



















Opiskelijoiden kanssa käydään työmailla keskustelua siitä, mikä olisi paras tapa tehdä työhön kuuluvia tehtäviä. Monesti ei ole yhtä ainutta oikeaa työtapaa. Siihen mikä valitaan, riippuu paljon työntekijän omasta kokemuksesta ja mihin työn lopputuloksessa pyritään. No tietysti työstä saatava katteen määrä ja tekijöiden ammattitaito vaikuttaa paljon asiaan.

Tänään opiskelijat kysyivät, että mikä olisi järkevää, jos tasoitetussa ns. kiviseinässä on pitkiä halkeamia. Miten vältyttäisiin siltä, että uudelleen maalattuun seinään ei ilmesty mustia viivoja, eli ratkenneita kohtia.

Reetta sanoi, että näitä halkeamia oli varmaan jo aiemminkin korjattu, kun niissä oli tasoitteen alla akryylimassaa. Kerroin, että tiedän, että osa "mututuntuma-ammattilaisista" on suosinut sitä, että ensin halkeamaan laitetaan akryylimassaa ja sitten tasoitetaan, olettaen joustavan akryylimassan estävän ratkeaman synnyn. Voisin kuvitella, että jos tasoite on ulkopinnassa ja rakenne liikahtaa samasta kohti, niin kyllä siihen tasoitteeseen ihan varmasti tulee halkeama. Jos akryylimassan tyyppistä ainetta olisi koko rako täynnä, niin sitten olisi mahdollista, että massa venyisi sen verran, että halkemaa ei tulisi. Akryylimassalla ei vaan saa tasaista pintaa, vaan se kutistuu ja sen täyttökyky on rajallinen, niinpä lasikuitukangas on parempi vaihtoehto.

Kerroin, että niihin kohtiin voi liimata pinnanvahvistuskankaan, joka on ohutta lasikuitukangasta. Se kohta on toki vielä ylitasoitettava esim. valmistasoitteella. Lasikuitukangas pitää halkeaman allaan ja mustaa rakoa ei tule näkyviin sileässä tasoiteseinässä, vaikka rakenne hivenen liikkuisi. Toki jos rakenteet liikkuu paljon, niin kangaskin menee ruttuun ja pahaltahan sekin näyttää.

Monesti näissä asioissa korjataan vain oireita, ei itse sairautta. Tärkeintä on tehdä talo siten, että se ei liiku ja vajoa, silloin näihin kikkoihin ei tarvitse mennä. Valitettavan usein maalari on se joka korjaa ulkonäöllisesti muiden tekemiä suunnittelu- tai rakennusvirheitä.

Uusissa rakennuksissa halkeamat johtuvat usein liian nopeasta rakenteiden kuivamisesta. Rakennus yritetään saada mahdollisimman nopeasti valmistumaan ja ei siten aina malteta kuivattaa materiaaleja järkevässä aikataulussa. Koneellisessa kuivamisessa pitää olla malttia, ettei tapahdu pahoja repeämisiä, joita maalarit sitten joutuvat peittelemään konstilla jos toisella.

Aikoinaan työmailla paljon käytetty lausahdus oli: "se minkä timpuri heittää, sen maalari peittää". Joskus olen kuullut niinkin pahasti sanottavan, että "nämä on niitä tetrarakentajia". Tämä jälkimmäinen sanonta tarkoitti sitä, että kun kirvesmies ei ole osannut mitata levyjä ja listoja oikein, niin jää paljon tummia rakoja, joita maalari akryylimassalla (ensimmäinen markkinoille tullut akryylimassa oli tetramassa) sitten täyttää ja koittaa saada lopputuloksen siistin näköiseksi.

perjantai 5. helmikuuta 2016

Huikeaa osaamista!


Pohjois-Karjalan ammattiopiston pintakäsittelyalan opiskelijat Mira Mononen ja Reetta Härkönen saavuttivat Taitaja 2016 maalaus ja tapetointilajin semifinaaleista kaksoisvoiton korkeilla pistemäärillä.

Työhön kuului seinän ylitasoitusta, kipsilevysaumojen nauhoitus, seinien maalausta ja tapetointia. Arvioinnissa kiinnitettiin huomiota työn laadun ja ammattimaisuuden lisäksi tarkkuuteen. Tapetit tuli olla aivan pystysuorassa ja työpisteen siisteyteen kiinnitettiin myös huomiota. Käsivararajoitustyön osaamista testattiin listojen rajausmaalauksella. Kilpailijoilla oli myös kirjallinen tehtävä työturvallisuudesta. Työn tuottavuudella ja rutiinilla oli myös merkitystä, sillä tehtävä oli mitoitettu siten, että vain nopeimmat saivat työn valmiiksi.

Loppukilpailupaikan saavutti kahdeksan semifinaalien taitavinta kilpailijaa. Alkukilpailuun osallistui 28 opiskelijaa eri puolella Suomea sijaitsevista oppilaitoksista.



Maalaus ja tapetointilajin kilpailijat kuuntelevat ohjeita, ennen kuin aloittavat kilpailutyön tekemisen.









Ammattitaidon suomenmestaruuskilpailujen Taitaja2016 finaalit järjestetään toukokuussa Seinäjoella.